perjantaina, toukokuuta 04, 2007

Liidersippiä

Olin eilen Manchesterissä tapaamassa Bill Hyblesiä ja Global Leadership Summitin eurooppalaisia tekijöitä. Aamulla jo lentokoneessa istuessa tuntui, että tulee päänsärkyinen päivä. Sinnittelin kuitenkin yhteisissä palavereissa koko päivän ja selvisin jopa jotenkin illalla paluulennosta, vaikka suurimman ajan matkasta oli pakko pitää silmiä kiinni ja keskittyä otsalihaksiin. Harmittavasti sama päänsärky on jatkunut vielä tänään perjantaina, vaikka nyt tuntuu jo hieman paremmalta. Menin nimittäin parturiin ja pyysin pesun ja päänhieronnan. No, tällaisia päänsärkyisiä jaksoja mulla joskus on, eikä siinä auta muu kuin mennä hiljaa pimeään potemaan.

Joka tapauksessa Manchesterin kokous vahvisti välillä hiipuvaa innostusta liidersippiin eli johtajuuteen. Onhan se niin, että amerikkalaisten touhuissa on aina osa sellaista, joka vaan ei toimi meidän oloissa, vaikka he kuinka yrittäisivät parantaa sensitiivisyyttään. Se on kuitenkin kiistatonta, että suomalainen kirkollinen elämä ei uudistu eikä saa virikkeitä, jos se jatkuvasti ja aina sulkeutuu pelkästään omaan monopoliinsa. Tässä on tietysti ekumeenisesti katsoen iso ristiriita. Kirkko on peruslähtökohdiltaan yksi. Sen tarkoitus ei siis ole luoda kirkollista markkinapaikkaa, jonka puitteissa tapahtuu eri seurakuntien välistä kilpailua, asiakas-segmentointia ja tuotekehittelyä. Toisaalta omissa oloissaan oleva ja omissa mehuissaan uiskenteleva instituutio ei ole omiaan kehittymään, tulemaan paremmaksi ja luomaan uutta, vaan pikemminkin se pyrkii sairastumaan ja kangistumaan. Olisi siis osattava nähdä kirkko saman aikaisesti yhtenä, maailmanlaajuisena Kristuksen ruumiina ja monina erilaisina yksikköinä, joilla on toisiltaan oppimista.

Suomen ev.lut. kirkon intoa toisilta oppimiseen ja vuorovaikutukseen omien rajojensa yli on pyritty kanavoimaan ekumenian kautta. Ekumeniseen vuorovaikutukseen kuuluvat ensisijaisesti korkean tason viralliset yhteydet ja neuvottelut ja toissijaisesti pyrkimys yhteiseen rukoukseen (esim. kristittyjen ykseyden rukousviikko www.helsinkirukoilee.fi). Yhteiskristillinen allianssihenki, joka pyrkii häivyttämään erilaisuudet ja luomaan virtuaalisen yhteyden erilaisten projektien puitteissa, ei siis kuulu kirkon viralliseen työkalupakkiin. Siksi ev.lut. seurakunnat eivät esimerkiksi Helsingissä lähde tukemaan yhteiskristillisiä tempauksia, kuten Jeesus-marssia tai muita vastaavia.

Ekumeeniselta yhteydenpidolta puuttuu siis lähes kokonaan käytännöllinen puoli. Vaikka ekumenia on kirkkojen johtajien välistä vuorovaikutusta, he eivät keskustele keskenään johtamisesta. He keskustelevat vain teologiasta. Ja jos jossain pyritään keskustelemaan vaikkapa johtamisesta ilman, että siellä neuvoteltaisiin samalla teologiasta, tulee seinä vastaan. Tämän vuoksi Global Leadership Summit on niin vaikea luterilaisille. Sen taustalla vaikuttava teologia haluttaisiin ensin dekonstruoida, jotta nähtäisiin, voidaanko ylipäänsä asettua saman pöydän ääreen keskustelemaan johtamisesta.

Toukokuun aikana on tarkoitus innostaa ihmisiä ilmoittautumaan GLS-tapahtumaan, joka on siis Helsingissä 9.-10.11. Ilmoittautumishinta on 1.6. mennessä halvimmillaan, mikä käy ilmi, kun klikkaat www.willowcreek.fi.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tosi hyvä juttu Arto, että olet mukana luterilaisena GLS:n järjestelytoimikunnassa. Amerikkalaisuus ei ehkä aina miellytä meitä suomalaisia eikä kaikki sikäläiset opit sovi suoraan sellaisenaan meille. Kuitenkin voimme mielestäni oppia heiltä paljon. Sanoit osuvasti, että käytännön ekumeniassa tarvitaan yhteistyötä muiden kristillisten ryhmien kanssa - myös tällä kirkollemme vaikealla alueella. Pidä siksi lippu korkealla!
T.Mikko

Aulis Parviainen kirjoitti...

>>Amerikkalaisuus ei ehkä aina miellytä meitä suomalaisia eikä kaikki sikäläiset opit sovi suoraan sellaisenaan meille.

Onkohan meillä tunne siitä että tehokkuus ajaa meditaation, rauhan ja hiljaisuuden yli kun haluamme olla sanattomasti mukana...

Anonyymi kirjoitti...

Hei Aulis -luulen, että ainakin osittain juuri tästä on kysymys.
t
Mikko

Aulis Parviainen kirjoitti...

Ja lisäksi puuttuu vielä osaaminen kuinka toimia, kun en osaa myöntää etten ole sisäistänyt ajatusta..