Niin siinä sitten taisi käydä, että Arja Karhuvaara kiilasi Ollin ohi Helsingin vaalipiiristä eduskuntaan. Onnittelut menevät siis Arjalle. Ollille silti myös onnittelut hyvästä kampanjasta ja jokaisesta saadusta äänestä.
Vaalit olivat siis Kokoomuksen juhlaa alusta loppuun ja maahan saadaan toivon mukaan porvarihallitus. Olen vilpittömästi iloinen, koska en ole koskaan oikein ymmärtänyt, miksi vasemmistopuolueet ovat olemassa. SAK:n ja demareiden vaalimainonta paljasti tyhjyyden varmaan monelle muullekin. Sitä vaan joutuu miettimään, että mistä löytyy tarpeeksi painava salkku Niinistölle, kun Kataiselle sentään pitäisi tulla paalupaikka eli valtiovarainministeriö. Eikös ulkoministeri ole sen jälkeen seuraava?
Keskustan kannatus ei ole Helsingissä häävi, kuten omakohtaisesti tiedän - olinhan vuonna 1996 ehdokkaana kaupunginvaltuustoon Keskustan listalta. Mari Kiviniemi meni läpi, mutta ei vetänyt toista perässään. En edes tiedä Julma-Juha Väätäisen äänisaalista, kun kakkoseksi kiilasi Merja Vanhanen.
Eipä Kristillisdemokraateillakaan ollut Helsingissä vetovoimaa, mutta se oli tietysti nähtävissä jo ehdokaslistassa. Sen sijaan Tarja Tallqvist Espoosta meni läpi Uudenmaan vaalipiiristä. Tarja kävi Aamupiirissäkin puhumassa ja osoittautui erittäin fiksuksi ja laaja-alaiseksi naiseksi.
Perussuomalaisten voitto oli suhteellisesti arvioiden suuri, mutta valtakunnanpoliittisesti silti aika pieni.
Vaaliraporttini päättyy täältä tähän. Lähden junalla Imatralle.
