Sant’ Egidion yhteisöä on sanottu Trasteveren YK:ksi, eikä ihan syyttä. Eilisessä rukoushetkessä puheen piti yllättäen arkkipiispa Desmond Tutu. Leonardo kertoi rukoushetken jälkeen, että vierailu oli täysin ennalta suunnittelematon, vaikka se sattui sopivasti yhteen yhteisön organisoiman kansainvälisen kuolemanrangaistuksen vastaisen päivän ohjelmaan.
Eilen 30. marraskuuta kymmenet kaupungit ympäri maailmaa osallistuivat Kaupungit elämän puolesta -kampanjaan valaisemalla jonkin muistomerkin. Helsinki ei vielä ole osa ketjua, vaikka vuosi sitten hieman yritinkin viedä asiaa eteenpäin. Tarvittavaa aikaa ja energiaa tapaamisten, lobbauksen ja järjestelyjen hoitamiseksi ei kuitenkaan löytynyt minulta tai niiltä, joita pyysin mukaan. Ehkä ensi vuonna sitten… Aiheesta löytyy lisää tietoa Sant’ Egidion yhteisön sivuilla (Cities for Life/Città per la vita, linkki vieressä).
Roomassa tapahtuman ohjelmaan kuului kaksi kansainvälistä kollokviota yhteisotsikolla No Justice Without Life, järjestäjinä Rooman kaupunki (SPQR), Sant’ Egidion yhteisö ja Università Roma Tre. Keskusteluihin osallistui Rooman kaupunginjohtaja, yliopiston rehtori, humanistisen ja filosofisen tiedekunnan dekaani, oikeustieteen professoreita, Sant’ Egidion yhteisön edustajia sekä Yhdysvalloista kaksi murhattujen omaista ja kaksi entisiä kuolemaantuomittua (jotka ilmeisesti olivat siis vielä elossa). En osallistunut kumpaankaan, koska muuten aika menisi täällä kaikenlaisissa tapahtumissa hyppimiseen…
Desmond Tutulla oli ilmeisesti muista syistä välipysähdys Roomassa ja hän pyysi saada osallistua yhteisön rukoushetkeen, mikä hänelle tietysti mieluusti suotiin. Illan tekstinä luettiin Joh. 8:1-11, Jeesus ja aviorikoksesta tavattu nainen. Olisin mielelläni kuullut, mitä Tutu ajattelee tästä kohdasta, sillä jo pari päivää sitten päätin lukea kohdan ystävälleni Albertolle ja erityisesti vaimolleen Irmalle, jotka ovat toisen avioliittonsa takia kirkon sakramenttien ulkopuolella. Olen saarnannut tästä tekstistä useammin kuin kerran ja pidän sitä hyvänä osoituksena Jeesuksen tavasta elää todeksi laki ja armo. Evankeliumiteksti päättyy Jeesuksen ja naisen väliseen vuoropuheluun: ”Nainen, missä kaikki ovat? Eikö kukaan tuominnut sinua?” - ”Ei, herra.” - ”En tuomitse minäkään. Mene, äläkä enää tee syntiä.”
Katolisen kirkon tulkinnassa ilmeisesti Jeesuksen viimeinen lause ”älä enää tee syntiä” peittää kaiken muun alleen. Toisen kerran avioitunut tekee tässä pirullisen älykkäässä logiikassa jatkuvasti syntiä, joten hänelle ei Jeesuksen sana ”en tuomitse minäkään” kuulu. Hänet voidaan ja hänet pitää sulkea ulos. Protestanttina tekee mieli sanoa, että sitä se liiallinen auktoriteetti teettää. Juuri näiden uskonnollisten auktoriteettien kanssa Jeesus joutui painimaan vaikeimmat paininsa ja päätyi lopulta ristille riippumaan. Kertomuksen fariseuksilla oli sentään itsekritiikkiä poistua paikalta.
Teksti tarjosi myös yhtymäkohdan kuolemantuomiolle, sillä Mooseksen lain mukaan ”tällaiset on kivitettävä”, mutta Tutu ei puheessaan viitannut tekstiin. Puheessa oli vanhan patriarkan tuhannennen kerran samasta aiheesta puhumisen patinaa. Ei tarvitse puhua paljon ja perustella vaikeasti, kun tietää, mitä aikoo sanoa.
Hän aloitti kehumalla S. Egidion yhteisön ja sen ihmiset sananmukaisesti maasta taivaaseen. ”On surullista kuulla ja lukea kaikesta siitä pahuudesta ja epäoikeudenmukaisuudesta, jonka keskellä elämme. Jumalakin itkee. Mutta sitten Hän katsoo alas taivaasta ja näkee S. Egidion yhteisön. Ja Jumala alkaa hymyillä. Pieni enkeli lentää Jumalan luokse ja pyyhkii kyyneleet Hänen silmistään. Te olette hyviä ihmisiä. Te teette Jumalan iloiseksi. Jumala pitää teistä. Ja te laulattekin kuin enkelit!” Tutu alkoi ensin itse taputtaa kauniille psalmilaululle ja sitten vaati, että kaikki muutkin taputtavat. Jää oli murrettu ja ihmisten sydämet voitettu.
Varsinainen teema eli kuolemantuomion vastustaminen kiteytyi Tutun puheessa kahteen lyhyesti ja vapaasti esitettyyn argumenttiin. 1. Kuolemantuomion kannattajat sanovat, että he haluavat puolustaa elämän kunnioitusta. Kuinka outoa! Kuinka elämän kunnioitusta voi opettaa lopettamalla toinen elämä? Ihan kuin varasta opetettaisiin olemaan varastamatta varastamalla tämän omaisuus. 2. Ihmiset vetoavat joskus Vanhan testamentin lakiin ”silmä silmästä”. Mutta se ei ole koston laki, vaan koston rajoittamisen laki. Siihen aikaan oli tavallista, että loukattu osapuoli otti koston omiin käsiinsä, eikä vahingonteolla ollut rajaa. Silmä silmästä määräsi rajoittamaan koston vain siihen, mitä oli loukattu. Mutta Jeesus opetti vielä korkeamman lain: ”Rakastakaa vihollisianne”. Mahatma Gandhi on sanonut: ”Missä toimitaan silmä silmästä –lain mukaan, siellä on paljon sokeita.”
Tutu päätti puheensa vetoomukseen seistä lujana vastustamassa jotain niin kauheaa kuin kuolemantuomio. Jeesus on rauhan ruhtinas, joka antaa anteeksi. Evankeliumi on rauhan, ei koston evankeliumi.
Mitäpä siihen lisäämään. Detto fatto. Sanottu ja tehty. Ehkä tämä sittenkin oli myös tulkinta aviorikoksesta tavatun naisen tapaukselle.
Tänään perjantaina on taas tarjoiluvuoro ruokalassa klo 18-20. Rukoushetken jälkeen menen illalliselle Leonardon ja ystävien kanssa. Tarkoitus on yrittää jollain keinolla vakuuttaa heidät, että Andrea Riccardi pitää saada puhumaan Global Leadership Summitissa 80.000:lle evankelikaaliselle pastorille…
