Kai Einar Antturi
Sanan palvelija, rakentaja, paimen, isä
22.3.1926 - 26.8.2009
Oon tyytyväinen pikku mökkiläinen.
En kaipaa kultaa, enkä aarteita maan.
On mulla täällä vain ryysyt päällä
ja kohta hautaan mut kannetaan.
On koti mulla, kun käyn yli vuorten,
maa nuoruuden, missä vanheta ei.
Ei kyyneleitä, kun kuljen kultateitä
ja päiväkään siellä laske ei.
Rakkaudella, kiitollisena, jälleennäkemisen odotuksessa.