Alan itse asiassa jo tottua siihen, että kirkossa vierailevat puhujat mielellään ahdistelevat puritaanisena pitämiään kristittyjä eroottisilla jutuillaan. Sitten kuitenkin kun päästään puhumaan asiasta, käy ilmi, että iltapäivälehtierotiikka on aika kalpea tyylilaji käsittelemään elämän isoja kysymyksiä. No, tällainen haastaminen kuitenkin pitää hereillä ja on oikeastaan ihan hauskaakin. Joten ei mulla mitään sitä vastaan ole, että ahdistelevat. Bring it on, sanoisin mieluumminkin.
Aiheena tänään oli siis Heleniuksen Mikon, Karjalan Saken ja minun yhteisesti kehittelemä "huonoimmat virret". Negatiivisella otsikolla on väkevä voima, sillä väkeä alkoi lapata sisään jo puoli kuuden maissa ja varttia vaille piti alkaa laittaa lisää tuoleja, että kaikki 180 ihmistä saivat istumapaikan. Aloimmekin jo kehitellä keskustelusarjaa, joka perustuisi pelkästään kielteisiin otsikoihin: paskimmat rippikoulumuistot, rivoimmat papit, rankimmat ristiäiset jne. Varmaan Hesarin NYT-liite nostaisi nämä tapahtumat mieluusti menovinkkeihin. "Uskovan rukous" tai "kauneimmat virret" ei oikein mene läpi. Tarkoitushan on lopulta sama: tarjota ravitsevaa hengenruokaa kaupunkilaisille.
Piispa Huovinen kehui Taanilan olevan parhaimmillaan puhuessaan Kristuksen lihaksitulosta ja joulun ihmeestä. Oli tosi virkistävää, että Taanila oli valinnut laulettavaksi kaksikin jouluvirttä: 23 On ruusu Iisain juuren ja 17 Ilon päivä verraton. Ei siksi, että ne olisivat huonoimpia, vaan siksi, että ne olivat vastapainona niille aluksi lauletuille huonoimmille. Eikä sovi unohtaa sitä, että Heleniuksen Mikko loihti näihin virsiin hanuristi Niko Kumpuvaaran kanssa aivan loistavia sävelmaailmoja. Erityisesti lopun Suvivirsi-improvisaatio pisti kaikki kellot soimaan. Lisäksi Taanila oikeaoppisesti kehotti - tai oikeastaan vaati - rakkaita kristittyjä veisaamaan "kuin Lapualla" eli kovaa. Eli ei ollenkaan hassumpi illanvietto.
Huomenna alkavat Helsingin kirjamessut. Ajattelin mennä perjantaina iltapäivällä, kun Kososen Seppo on kertomassa uudesta kirjastaan klo 15.30. Kirja käsittelee islamilaisuutta ja kustantaja on Kuva ja sana eli Leo Mellerin firma. Odotan poleemisuutta. Sunnuntaina on kirjamessukirkko klo 10.30, johon en siis taaskaan pääse, mutta jota suosittelen lämpimästi. Tuomiokirkossa saarnaa sunnuntaina klo 10 Luterilaisen maailmanliiton presidentti, piispa Mark Hanson Yhdysvalloista. Saarna on tossa mulla työpöydällä ja - kiitos Antti Mustakallion - valmiiksi käännettynä. Voin siis keskittyä miettimään omaa saarnaani Tuomasmessussa klo 18 ja Vivamon miestenpäivien (1.-3.11.) raamattutunteja.
