Saarnasin vain osittain muistiinpanojen perusteella, joten mulla ei ole saarnasta tarkkaa käsikirjoitusta. Tässä kuitenkin keskeinen sisältö melko virkeästä muistista referoituna. Teksteinä luettiin Jesajan profetia 61:1-3 ja Johanneksen evankeliumista kohta 1:29-34, joka kertoo Johannes Kastajan todistuksen Jeesuksen kasteesta.
Jeesus kastaa Pyhällä Hengellä
sanottiin evakeliumissa. Pelottaako? Mitä jos se oikeasti tapahtuisi tässä messussa…
Johanneksen evankeliumin tekstit ovat aika haastavia. Kun muut evankelistat kertovat Jeesuksen kasteen, Johannes ei kerro itse tapahtumaa, vaan ainoastaan Johannes Kastajan todistuksen siitä. Lisäksi Kastajan todistuksessa on kaksinkertainen rakenne, jonka hahmottaminen saattaa olla hankalaa. Otan siksi saarnani aiheeksi vain muutaman lauseen.
Kaksi kertaa Johannes Kastaja lausuu: ”Minäkään en tuntenut häntä”. Hänen todistuksensa painoarvo on juuri siinä, että hän ei ensin tunnistanut Jeesusta siksi, joka tämä on, mutta sitten hän tunnisti. Tunnistaminen tapahtui, kun hän näki Pyhän Hengen laskeutuvan Jeesuksen ylle. Eikä vain laskeutunut, vaan jäi hänen ylleen, sillä Johannes myös todistaa, että Jeesus on tullut kastamaan – ei enää vedellä vaan – Pyhällä Hengellä.
Jos olemme uskollisia tekstille, meidän on siis parasta puhua Pyhästä Hengestä. Mutta se on pahuksen vaikeaa. Aika usein kirkossa päädytään siihen, että on aiheesta on parempi vaieta kuin puhua. Täälläkin meitä on monia, jotka jossain elämän vaiheessa olemme saaneet rokotuksen kaikenlaista Pyhällä Hengellä elämöintiä ja ylihengellisyyttä vastaan. On jouduttu pettymään ja on tultu kyynisiksi. Meillä on vain se ongelma, että jos kirkossa ei puhut Pyhästä Hengestä, siitä pitää puhua muualla.
Ei tarvitse paljon katsella ympärille, kun huomaa, että kaikkihan puhuvat innostuksesta, kokonaisuuksien hallinnasta, osaamisen kehittämisestä, tyyneydestä. Vain hyvin pinnallisesti katsottuna nämä eivät ole hengellisiä kysymyksiä. Siksi on äärimmäisen mielenkiintoista katsoa, miten Pyhän Hengen voitelun vaikutus näkyy Jeesuksen elämässä ja toiminnassa.
Innostus
Aluksi on aina innostus. Kun Jeesus on kastettu ja hän selviää erämaassa Paholaisen kiusauksista, hän astuu täynnä Pyhää Henkeä kotikaupunkinsa Nasaretin synagogaan (Luuk. 4:16-30). Hänelle annetaan käteen Jesajan kirjakäärö, josta hän lukee juuri kuulemamme kappaleen (Jes. 61:1-3): ”Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut.” Jeesuksen elämässä innostus tai motivaatio näkyy siinä, miten hän epäröimättä ottaa paikkansa ja tarttuu tehtäväänsä. Pyhän Hengen voitelemana Jeesus on valmis astumaan tielle, vaikka se väistämättä tuottaa vastareaktioita, vihaa ja murhanhalua. Nasaretin synagogassa häntä ensin kiitellään, mutta vähän sen jälkeen ihmiset ajattelevat, että se luulee itsestään liikoja, ja aikovat heittää hänet jyrkänteeltä alas.
Pyhän Henki antaa innostuksen, joka kestää vihan ja vainot.
Ymmärrys
Pelkkä into ei riitä, tarvitaan myös ymmärrystä. Ja sitä alkaa kertyä, jos viitsii opiskella. Nuorena aikuisena ihmisellä on tähän käsittääkseni kaikkein vahvin kapasiteetti. Kun Jeesus on lukenut Jesajan profetian, kaikki odottavat, mitä hän aikoo siitä sanoa. Sitä rabbilta tai sellaiseksi pyrkivältä odotettiin: selitystä, kykyä ymmärtää lukemaansa ja jakaa tätä ymmärrystä muillekin. Sitä saarnaltakin odotetaan. Kirkossa on aina ajateltu, että järki ja Henki toimivat yhteistyössä. Siksi on tärkeää, että niille, joiden vastuulla on Sanan selittäminen seurakunnassa, annetaan hyvä koulutus. Eksegetiikka eli Raamatun selitysoppi on paitsi yliopistollinen oppiaine, joka käyttää yleisesti hyväksyttyjä tieteellisen tutkimuksen periaatteita, myös profeetallinen tehtävä. Ja Jeesus tekee sen, mistä jokainen sananselittäjä haaveilee tai ainakin pitäisi haaveilla. Hän on itse tuo selitys. Hän sanoo: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.”
Ymmärtäminen on sitä, että tuntee asian, tuntee tekstinsä, tietää faktat, hallitsee oppiaineensa, ja sen lisäksi näkee, mitä se tarkoittaa nyt. Ymmärtäminen on Pyhän Hengen vaikutusta.
Osaaminen
Osaaminen liittyy kokemukseen ja kulkee usein ymmärtämisen kanssa käsi kädessä – tai kypsyy ehkä hieman hitaammin. Vanhan testamentin mukaan käsityötaidot ovat Hengen lahja. Kun Mooses saa Jumalalta tehtävän rakentaa telttamajan ja sinne jumalanpalveluskaluston, niiden valmistajiksi valitaan ihmisiä, joille Jumala on antanut taidollisuuden Hengen. He ovat ammattilaisia, he tuntevat materiaalinsa, sen ominaisuudet. Osaaminen on nöyryyttä aineen ominaisuuksien edessä. Jokaisella puulajilla on omat piirteensä. Eri langat toimivat yhdessä eri tavalla ja muodostavat erilaisen kankaan.
Jeesus oli käsityöläinen, mutta Pyhä Henki voiteli hänet hieman toisenlaisen materiaalin käsittelyyn. Jesajan kirjakääröstä hän luki: ”Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista. - - Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Siionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan”. Pyhä Henki siis voiteli Jeesuksen päähineentekijäksi, viitankutojaksi, parantajaksi, vapauttajaksi, öljyhoitajaksi. Hän oli kaikkien aikojen ihmissuhdeosaaja. Hänen varsinainen osaamisensa liittyi ihmisiin, universumin vaikeimpaan materiaaliin.
Useimpien meidän työ liittyy tavalla tai toisella sosiaalisiin verkostoihin ja suhteisiin. Tai jos ei työ, niin vapaa-aikana ainakin. Jeesus on siis meille hyvin läheinen ja tärkeä esimerkki siitä, mitä Pyhä Henki tekee.
Tyyneys
Kaiken innostuksen, ymmärryksen ja osaamisen jälkeen ihminen kaipaa omaa päämääräänsä koskevaa tyyneyttä. Johannes Kastaja näki Jeesuksen erityislaadun, kun hän huudahti: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!” Hän näki Jeesuksen yllä Pyhän Hengen voitelun ja sen vaikutuksen. Jostain syystä hän kutsui näkemäänsä ”Jumalan Karitsaksi”. Hän näki Jeesuksessa profeetta Jesajan mainitseman kärsivän palvelijan, joka oli ”kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, kuin lammas, joka ei suutansa avaa keritsijäinsä edessä” (Jes. 53:7). Mutta tässä meidän ei pidä käsittää väärin. Tämä karitsa ei suinkaan ollut vain passiivinen alistuja, vaan se Ilmestyskirjankin tuntema voittoisa lammas, joka hallitsee maailmankaikkeutta. Jesajakin näkee profetiassaan alistumista pidemmälle: ”Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. - - Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon” (Jes. 53:11-12).
Pyhä Henki antoi Jeesukselle täydellisen tyyneyden, koska Pyhä Henki avaa silmien eteen toisenlaiset näkymät ja toisenlaisen valtakunnan, Jumalan todellisuuden.
Lopuksi
Sama Pyhä Henki, joka voiteli Jeesuksen tehtäväänsä, on aivan keskeisellä sijalla kirkon elämässä alusta lähtien. Kun ihmiset kuulivat sanoman Jeesuksesta, he sanoivat haluavansa lähteä seuraamaan häntä. Silloin kristillinen seurakunta sanoi: ”Ok, oletko varma? Haluatko seurata Kristusta kuolemaan saakka?” (Noihin aikoihin seuraaminen saattoi todella merkitä kuolemaa.) ”Jos olet siihen valmis, astu kasteen hautaan, missä sinut haudataan Kristuksen kanssa yhteiseen kuolemaan. Ja kun sinut on kastettu, sinut myös nostetaan ylös ja sinä saat kätten päälle panon kautta Pyhä Hengen kasteen, joka nostaa sinut uuteen elämään.” Kaste on Paavalin mukaan (Room. 6:4-5) juuri sitä, että me kuolemme ja meidät haudataan Jeesuksen kanssa, jotta saisimme myös hänen kanssaan nousta uuteen elämään.
Siksi meitä ei kutsuta ensisijaisesti etsimään innostusta, silloinhan me vain juoksisimme kaikenlaisten innostajien perässä. Meitä ei kutsuta ensisijaisesti etsimään ymmärrystä, silloinhan meidän kannattaisi vain opiskella oikeita asioita. Meitä ei kutsuta ensisijaisesti kehittämään osaamistamme, silloinhan riittäisi hankkia kokemusta. Eikä meitä kutsuta ensisijaisesti edes etsimään tyyneyttä. Jokaista meistä kutsutaan ainoastaan seuraamaan Jeesusta juuri siinä merkityksessä, joka saamaamme kasteeseen sisältyy. Seuraa Jeesusta, niin hän täyttää sinut Pyhällä Hengellä lupauksien mukaan. Ja se voi tapahtua vaikka tässä messussa.
