Tällaisia ajatuksia mielessäni on pyörinyt Italian matkan jälkeen. Kirjoitin näistä lyhyen tekstin Kirkon tiedotuskeskuksen tuottamaan ohjelmaan Pisara - ajatus uskosta (KT:n sivut näyttää olevan pahasti päivittämättä). Ohjelma lähetettiin YLE1 kanavalla perjantaina 20.10.2006.
Herra, tee minusta rauhasi välikappale
Jos on olemassa rauha, joka katkaisee tämän kierteen, siitä pitää kertoa. Jos on olemassa rauha, joka kestää elämän pettymykset, rikkoutuneet ihmissuhteet ja suuren surun, siitä pitää kertoa. Jos on olemassa rauha, joka ylittää edes kaikkein arkisimmat harmit, kiireen ja stressin, siitä pitää kertoa.
Opetuslapsilla oli ollut hyvä olla Jeesuksen kanssa. Sitten Jeesus kertoi menevänsä pois. Opetuslapsille tuli eroahdistus. He olivat hämmentyneitä ja rauhattomia. He olivat jättäneet kaiken seuratakseen Mestaria. Ja nyt se kaikki olisi lopussa. Kaikki hyvä oli kuolemassa pois, lopullinen ero. Silloin Jeesus sanoi: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä jätän teille, en sellaista, jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Jeesus tarjosi rauhaa, joka kestää eron, riiston ja kuoleman. Jumalan rauha ei ole ihmisen omaisuutta, eikä sitä voi ihminen riistää pois. Rauha alkaa yhteydessä Jumalaan, jonka hyvä tahto on, että maassa vallitsee rauha ihmisten kesken. Rauhaton sydän löytää lepopaikkansa yhteydessä, joka ulottuu iankaikkisuuteen.
Sama tarjous on edelleen voimassa: Jätä elämäsi Jumalan käsiin. Syntyy tasapaino, jossa vaatiminen muuttuvat siunaamiseksi. Kansojen ja naapurien välille syntyy rauha, kun ihmisten sydämiin saapuu rauha.
Herra, tee minusta rauhasi asuinpaikka ja välikappale. Niin että en haluaisi niin paljon omistaa kuin antaa, tulla niin paljon rakastetuksi kuin rakastaa. Sillä antaessaan saa, anteeksi antaessaan saa itse anteeksi. Sinun rauhasi täyttäköön sydämeni ja koko maan.