No, kyseessä on tietysti jonkinlainen käsitteellinen väärinkäsitys. Siitä, että Jumala armahtaa ihmisen läskeineen ja synteineen päivineen, johdetaan ajatus, että näille edellä mainituille ihmisen elämään kuuluville seikoille ei sen jälkeen saa tehdä mitään turmelematta tätä Jumalan armahdusta. Ja siitä, että ihmisiä kehotetaan terveellisempiin elämäntapoihin, johdetaan ajatus, että ihmisen arvo punnitaan näillä terveyteen ja hyvinvointiin liittyvillä mittareilla. Mutta kuka niin on väittänyt? En oikein osaa nähdä, mihin tällainen logiikka perustuu.
Tietysti kirjoittajalla on puhtaat tarkoitusperät ja oikea huoli. Kirkko ei ole kansanterveyslaitos eikä sen pidä pyrkiä sellaiseksi. Sairaat, heikot ja ylilihavat ovat yhtä tervetulleita kirkkoon kuin terveet ja treenatut. Jumalan valtakunta kääntää tässäkin arvot päälaelleen. Jumalan vaakakupissa ei kukaan ole ylipainoinen, vaan jokainen havaitaan köykäiseksi. Mene, mene, tekel u-farsin. Miina, miina, sekeli ja puoli sekeliä. Laskettu, laskettu, punnittu, jaettu (Dan. 5:25). Olisi kuitenkin kiva, jos voisin kirkon jäsenenä ja kristittynä osallistua oman ja koko kansan terveyttä vaalivaan kampanjaan ilman, että minua sen vuoksi pidetään harhaoppisena. Vai olisiko parempi, että kirkko sanoutuu jyrkästi irti terveyden kohtentamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, ettei armoa turhennettaisi? Pitäisikö sairaaloissakin lakata pyrkimästä potilaan paranemiseen ja pikemminkin järjestää mukavat oltavat antamalla paljon mömmöjä? Ehkä psykiatrisessa hoidossa tähän jo pyritäänkin...
- -
Pappi ja Idiootti -kampanja tuotti lopulta yli 10.000 euroa. Kiitos kaikille teille, jotka osallistuitte joko ostamalla sivun, rohkaisemalla tai olemalla käytännön apuna. Facebook-ryhmässäkin oli melkein 700 jäsentä. Kokonaisuudessaan Suomen World Visionin adventtikampanja Kenian Baringon ruokahuollon turvaamiseksi tuotti melko tarkkaan sen 100.000 euroa, jota haettiin. Se mikä vielä joulukuun alussa näytti melkein ylivoimaiselta tavoitteelta, on nyt saavutettu. Hankkeen jatko on turvattu toukokuuhun saakka. Kyllä joskus kannattaa ihan oikeasti yrittää jotain ja vähän vaikka kilvoitella. Jos ei oman terveytensä vuoksi, niin toisten tyhjien mahojen vuoksi sitten.
Olimme varanneet viime vuoden puolella ensi sunnuntain 17.1. Tuomasmessun kolehtikohteeksi juuri Kenian Baringon, koska monet meistä messun toimittajista olivat mukana kampanjassa. Kolehti kerätään tässä tilanteessa kuitenkin ilman muuta Haitiin. Suomen World Vision on siellä avustuksessa mukana ja toimittaa kolehdin perille. Kolehtipuheessa on siis mahdollisuus kertoa paitsi uudesta katastrofista myös siitä, että avustus menee perille ja toivo elää.
Olen siis sunnuntaina saarnavuorossa sekä aamulla Tuomiokirkossa että illalla Tuomasmessussa. Saa nähdä paraneeko saarna siinä välillä.