Olin maanantain ja tiistain tuomiokapitulin järjestämällä seurakunnan johtamisen kurssilla, tarkemmin sanottuna sen toisella lähijaksolla (ensimmäinen oli syyskuussa). Kurssista jäi erittäin korkeatasoinen käsitys, mistä isot kiitokset Reijolle ja Kaitsulle. Käsiteltiin oikeita asioita, oli aikaa kysyä ja pohtia (joskus ehkä vähän liikaakin) eikä teetetyt tehtävät olleet turhanpäiväisiä. Kurssi oli hyvä taustatekijä, kun arvioin marraskuisen GLS-seminaarin antia tai muita omassa työssä olevia vaiheita ja haasteita. Oikeastaan molemmissa oli tärkeää melko matalan profiilin käsitys johtamisesta. Ei niin, että johtamisella ei olisi väliä tai että sitä ei tarvittaisi, vaan että johtaminen on asioihin tarttumista ja niistä vastuun kantamista.
Huominen siis hieman mietityttää, vaikka en osaa siihen erityisemmin enää valmistautua. Toivon tietysti, että aamulla meillä on riittävästi porukkaa paikalla, että saamme teltan ja kaikki siihen liittyvät tarvikkeet rivakasti pystyyn. Jos luet tämän ja haluaisit olla omalla panoksellasi auttamassa keräämään Kenian nälänhädän uhreille pientä joululahjaa, tule siis Mauno Koiviston aukiolle huomenna torstaina klo 7.
Kirkko ja kaupunki teki kampanjasta ihan näyttävän jutun ja myös päätoimittaja Seppo Simola viittaa siihen rohkaisevasti pääkirjoituksessa. Kiitokset sinne! Mulla tuskin tulee torstaina ja perjantaina olemaan kauheasti mahdollisuuksia miettiä, kuka tästä tietää tai mitä ihmiset tästä ajattelevat. Yritän siis keskittyä lukemiseen. Jos ääni alkaa pettää, yritämme sitten saada remmiin kollegoita, jotka ainakin tähän asti ovat suhtautuneet tuuraamiseen isolla innolla.
Nyt lähden viettämään Suomen Pankin finanssivalvonnan adventtihartautta. Iltapäivällä on vuorossa oikeusministeriö ja siinä välissä pari kokousta...
