lauantaina, marraskuuta 07, 2009

GLS Agricola 2. päivä

Pakko kirjoittaa pari ajatusta heti ylös, vaikka tuntuukin tosi vaikealta tiivistää. Kokonaisvaikutelmaksi jäi ihmisiin tarttunut innostus ja lähes iholla tuntuva halu tarttua toimeen. Voi olla, että viimeisen puhujan eli detroitilaisen mustan pastorin Harvey Careyn viimeinen pumppaus menettää tehoaan nopeasti ajan kuluessa, mutta perusviesti jää. Seurakunta on kutsuttu erikoislaatuiseen tehtävään välittämään maailmalle pelastus. Ja on hienoa saada olla kutsuttuna mukaan.

Aamu alkoi presbyteeripastor Tim Kellerin erinomaisella ja kaikkia uskonpuhdistuksen teologisia perusperiaatteita kauniisti korostavalla saarnalla tuhlaajapoikavertauksesta. Päähenkilönä ei ollutkaan tuhlaajapoika, vaan tuhlaajapojan isoveli, fariseus. Evankeliumi ei ole uskonnollista kuuliaisuutta tai uskonnottomuutta. Eikä evankeliumi ole moraalista rappiota sen paremmin kuin moraalista kunniallisuuttakaan. Se on jotain aivan muuta. Sekä kaiken tuhlannut pikkuveli että kaikessa kuuliainen isoveli olivat enemmän kiintyneitä isän omaisuuteen kuin itse isään. Siinä oli heidän molempien syntinsä, mikä erotti heidät isästä. Pikkuveli teki parannuksen ja kääntyi takaisin. Isoveli ei tehnyt parannusta, vaan jäi juhlista ulkopuolelle. Saarnan lähtökohtana olivat hengellisesti kuolleet seurakunnat ja syy niiden hengettömyyteen. Evankeliumin valossa hengettömyyden syyksi osoittautuu se, että Kristuksen saarnaamisen tilalle ujuttautuu suorituskeskeinen ja tottelemista korostava farisealaisuus, joka ei rakenna eikä innosta.

Toinen aamupäivän puhuja oli Bill Hybelsin haastattelema David Gergen, neljän USA:n presidentin neuvonantaja, professori ja CNN:n poliittinen kommentaattori. Moni kehui haastattelua mielenkiintoiseksi ja antoisaksi, mutta mulle se ei kolahtanut kovin syvälle. En ole kuitenkaan pahoillani, kun kymmenestä puheesta vain yksi jäi hieman vaisummaksi.

Tony Blair oli vuorossa lounaan jälkeen. Blairistä jäi mieleen "tihkimätön ydin". Eli mikä on meille itse kullekin se kaiken neuvottelun ja välttämättömien kompromissien jälkeen jäljelle jäävä ydin, jonka puolesta taistellaan ja josta pidetään kiinni. Blairin jälkeen Kenno Leier (GLS Suomen puheenjohtaja) haastatteli Suomen World Visionin toiminnanjohtaja Tiina Saukkoa. Yhteistyö GLS:n ja World Visionin välillä siis syventyi kertaheitolla, eikä varmasti jää tähän. Saukon haastattelun jälkeen oli vuorossa Bono ja hänen puheenvuoroonsa liittyviä videaklippejä muutamien seurakuntien vastauksesta Bonon vuonna 2006 esittämään haasteeseen.

Spontaanisti kahvitauolla syntyi heti keskustelua siitä, mikä on meidän yhteinen hanke köyhyyden voittamiseksi. Osa puheista ja haasteista otetaan ohjelmaan Kryptassa tammi-helmikuussa. Jotenkin tuntuu, että tästä vielä seuraa jotain...