Kotona

Talvinen sunnuntaiaamu alkaa kirkastua ja Katajanokan suunnassa pilvipeitteen takaa näkyy kultainen hohde. Eilen, kun saavuttiin Helsinki-Vantaalle, vastassa oli upea, kirkas talvipäivä. Valo on taas viikossa lisääntynyt näillä raukoilla rajoilla. Olen kuitenkin ehdottomasti kesäihminen, joten se lohduttaa vain rajallisesti, kun on viikon katsellut shortseissa tallustavia, päivettyneitä floridalaisia. Se ei jostain syystä lohduta yhtään, että siellä on tietysti kesällä sietämättömän kuuma.

Illalla saarnaan Agricolan tuomasmessussa klo 18 ja maanantaista alkaa taas täysi työviikko. Tuhkakeskiviikkona 25.2. keskustelemme Kohtaamispaikkana kryptassa Jukka Leppilammen kanssa siitä, mitä on olla kristittynä yhteiskunnassa. Jukan valitsema otsikko "Haluan herättää aamuruskon" on metafora yhteskunnalliselle vaikuttamiselle. Eihän laulaja vastaa maapallon liikkeistä, mutta antaa laulullaan aamulle merkityksen.

Lueskelin matkalla paitsi Rodney Starkia (The Rise of Christianity), myös Barack Obamaa (The Audacity of Hope) ja Eric Abrahamsonin ja David Freedmanin hauskaa sotkuisuuden puolustuspuhetta A Perfect Mess. En vielä osaa sanoa, millainen sotku näiden teosten yhteentörmäyksestä aiheutuu, mutta joitakin kiinnostavia virikkeitä sieltä tuntuu tarttuneen. Nyt yritän siis keskittyä illan saarnan kirjoittamiseen. En olisi yllättynyt, jos joku sitaatti mainituista teoksista päätyy sinne.