Aika vahvaa palautetta tuli tänään toisesta ja toistaiseksi viimeisestä Vuorisaarnan ulkoaopettelusessiosta. "Kun lausuin niitä sanoja, jotka olin oppinut ulkoa, oli tunne, ihan kuin joku menis sinne sisään." - "Tulee lämmin tunne." - Monista oli alkanut tuntua siltä, että näiden sanojen kautta ollaan Jeesuksen kanssa.
Oma kokemus oli saman suuntainen. Ulkoa opitut Jeesuksen sanat menevät syvemmälle ja vaikuttavat eri tavalla, kuin kirjasta luetut. Oikeastaan tämä taitaa olla ainoa konkreettinen opetus, jonka isältä sain saarnaamiseen. "Opettele ulkoa se teksti, josta puhut."
Ehdottomasti tätä siis kannatti kokeilla, vaikka voitiinkin toteuttaa se vain kahtena peräkkäisenä torstaina. Jossain muodossa tekee mieli jatkaa. Miira Sippolan rooli lempeänä, mutta osaavana ja ytimeen menevänä ohjaajana oli korvaamaton. En tiedä, osaisinko itse ohjata tällaista prosessia samalla tajulla.
Vanhan kirkon torstai-iltojen suhteen elämme luovassa vaiheessa. Ensi viikolla torstai on varattu Kirkko soikoon -pianokonsertille. Sitä seuraavana torstaina 31.3. aloitamme kuuden illan Hoitava rukous -kurssin. Sen tarkoituksena on rohkaista rukoilemaan ääneen toisen kanssa ja toisen puolesta. Tarvitsemme aikuisia, rukoilevia ihmisiä kesällä, kun alamme pitää kirkon ovia auki puistoon joka torstai-ilta.
Saa nähdä, mitä siitä tulee. Toivottavasti hyvää, koska se kuuluu visioon: Kirkko on auki, sinne saa tulla, siellä on ystävällisiä ihmisiä ja siellä voi kohdata Jumalan. Jos visiolausetta voi vielä jotenkin yksinkertaistaa, niin hyvä, mutta tähän suuntaan kuitenkin.
