Kaupunkisuunnittelusta

Katajanokalle ei siis tule sitä sveitsiläisen arkkitehtitoimiston suunnittelemaa lasista, ristinmuotoista hotellirakennusta. En tiedä, onko se hyvä vai huono. Katson tontilla nyt olevaa makasiinirakennusta, joka pilkistää Enson talon ja Uspenskin mäen välistä, joka päivä olohuoneen ikkunasta, joten en kuitenkaan ole ihan välinpitämätön asian suhteen. Kaupunki elää siellä, missä on palveluita ja vapaata tilaa. Kaupunki ja kaupankäynti liittyvät saumattomasti yhteen. Moni amerikkalainen kaupunki tuhottiin muutamia vuosikymmeniä sitten, kun niiden keskustat annettiin valtavien toimistopilvenpiirtäjien haltuun. Iltaisin sinne ei halunnut mennä kukaan paitsi huumeidenkäyttäjät. Sitten keksittiin keskusta-alueiden elävöittäminen. Siitäkö Katajanokan laiturin suunnitelmassa oli kyse?

Helsingissä amerikkalaistyyppistä toimistokuolemaa ei ole tapahtunut. Sen sijaan kaupungin keskusta on muuttanut länteen. Ehkä sata vuotta sitten Helsingin keskusta oli Nikolainkirkon, Senaatintorin ja Kauppatorin vaiheilla. Sotien jälkeen keskusta siirtyi Rautatientorille ja Keskuskadun tuntumaan. 1980-luvulla tapahtui siirtyminen Mannerheimintien yli Foorumiin. Kampin keskuksen valmistuminen siirsi painopisteen jälleen korttelin verran länteen.

Saman aikaisesti täällä idän suunnalla palveluita paketoidaan. On mielenkiintoista ajatella, että Café Engelin, Kaisaniemen Kodin Anttilan, Kluuvin keskuksen ja pian myös Vanhan Kauppahallin suuret remontit kuuluvat samaan sarjaan. Tietysti tarkoituksena on avata kaikki kohteet entistä ehompina ja vetovoimaisempina. Juuri nyt vaikuttaa kuitenkin siltä, että raja kauppakaupungin ja virastokaupungin välillä kulkee entistä selvemmin Fabianinkadulla. Yliopisto tuo aivan Senaatintorin tuntumaan väestöä, jonka askelet kulkevat Espaa, Aleksia tai Yliopistokatua länteen. Senaatintorin itäpuolelle vaeltanut turisti löytää yllättäen itsensä asumalähiöstä. Jos hän tulee illalla, korttelit ovat tyhjiä ja vastaan tulee vain satunnainen koiran ulkoiluttaja. Kruununhaka taitaakin olla yksi Helsingin turvallisimmista kaupunginosista, vaikka aivan vieressä sijaitseva Kaisaniemen puisto on Suomen rikostilastojen musta piste. Ei ole mikään ihme, että lapsiperheet viihtyvät Kruununhaassa. Ja olihan meillä täällä yksi vietnamilaisen pitämä kahvilakin vielä viime syksynä Mariankadulla. Hieman ylemmäs Mariankadulla on nyt avattu Kakku & Leipä Keisarin myymälä, jossa tarjoillaan myös kahvia. Toivotaan sille menestystä.

Mitä siis pitäisi ajatella olohuoneen näkymästä ja Katajanokan rannasta? Kyllä Eteläsataman, Kauppatorin ja Katajanokan laiturin muodostaman hevosenkenkä on niin hieno kaupunkinäkymä, että se kannattaa pitää avoimena ja houkuttelevana. Aika moni Hesarin tämän päivän lehteen haastattelema satunnainen kulkija toivoi alueelle jotain puistomaista. Taidan olla samaa mieltä. Puistossa pitää tietysti olla kahvila ja luistinrata tai muu liikunnallinen mahdollisuus. Ja puiston keskellä seisoisi 50 metriä korkea joulukuusi, jonka oksien alla olisi pesä pienoinen oravalla - eli stadilaisten pieneläintarha.