Helsinki hiljeni ihan silmissä tänään illansuussa, kun perheet lähtivät kohti juhannuksenviettoa - kuka minnekin. Tiina, Siiri ja Alissa lähtivät kuuden aikaan ajamaan kohti Yltiää Keski-Suomessa, missä on Tiinan sukumökki. Olen siis juhannuksen kesäleskenä. Olotila on sikäli tuttu, että näin on taidettu viettää kaksi edellistäkin juhannusta. Otin vapaaehtoisesti juhannuspäivän jumalanpalveluksen hoitaakseni, koska sillä tavalla ratkaisen helposti kysymyksen juhannuksenvietosta, ainakin omalta kohdaltani. Ja samalla lupasin toimittaa myös juhannussunnuntain Tuomasmessun. Yhtään vihkimistä tai hautausta sen sijaan ei mun osakseni tullut juhannuksena.
Saara on Göteborgissa piikomassa heinäkuun 9. päivään saakka. Sain sieltä tänään ensimmäisen kommentin blogiini (viesti: Tiesitkö tämän minusta?). Hyvä, Saara!
Vietin syntymäpäivää Kryptassa, jossa ystävyysseurakuntatyön vapaaehtoiset pitivät kahvilaa. Senaatintorilla oli Etelä-Karjalaa ja sunnuntaiaamuna vietetiin torimessua yhdessä Imatra Big Bandin ja Lahden Gospelkuoron kanssa.
Kesän alku vie ajatukset jo vahvasti syyskauteen. On helpottavaa ajatella, että en ole mukana seurakunnan viikkorumban pyörittämisessä. Ehkä vähän harmittaa, että anoin vain kolme kuukautta virkavapautta. Tiedän, että ne kuukaudet kuluvat nopeasti. Toisaalta on kiva tietää, että on monia kirjoitus- ja luentoprojekteja edessä, joihin ehkä nyt pystyn keskittymään ihan toisella tavalla kuin viranhoidon sivutuotteena olis mahdollista.
Eilen keskiviikkona pidin Ruoholahden kesäillan kerhon, jossa oli kivasti väkeä (26 henk). Aiheena oli helluntailaisuus ja vierailijana Mauri Venemies Saalemista. Kiva tilaisuus, vaikka mulla olis ollut tietysti kymmenkertainen määrä asiaa tutusta aiheesta.
En siis todellakaan vielä tiedä, mitä aion tehdä huomenna juhannusaattona. Katsotaan, minkälaisena aamu valkenee!
