tiistaina, toukokuuta 03, 2011

Kirkon ovien pitää olla auki

MATKALLA MONESTA SYYSTÄ

Matkalla voi olla monta syytä. Itse tunnistan ainakin kolme: pois lähteminen, päämäärä ja matkustaminen itsessään.

I. Lomamatkalle lähdetään matkan itsensä vuoksi. Bemari-mainoksessa mukavuusmatkailun ajatus on viety äärimmil-leen: ”Iloa on matka, joka ei pääty koskaan.” Mukavuudenhalu ei kuullosta kovin ylevältä tarkoitukselta, mutta ei sitäkään pidä on väheksyä. Kristilliseen ajatteluun kuuluu, että se, mikä on tärkeää, on tässä juuri nyt: matkaseura, välipysähdykset, eväiden nauttiminen.

II. Jos virta loppuu keskellä autiomaata, mukava lomareissu voi hetkessä muuttua eloonjäämiskamppailuksi. Viimeistään silloin tarvitaan päämäärä. Vaikeuksia on helpompi kestää, kun tietää, minne on menossa. Raamatussa on monta nimeä ihmisen elämän päämäärälle: Luvattu maa, taivas, koti, Jumalan kaupunki. Sinne!

III. Mutta matkalle voidaan lähteä myös siksi, että nykyiset olot ovat liian sietämättömät. Siksi Israel lähti muinoin Egyptistä. Siksi niin moni lähtee tänäänkin matkaan tietämättä, minne on menossa. Näen tässä kolmannessa matkan syyssä myös tärkeän opetuksen. On asioita, joiden vuoksi pitää lähteä liikkeelle, vaikka päämäärä on kaukana. Esimerkki: Se, että kirkon ovet ovat kiinni, kun kirkkopuisto on täynnä väkeä, ei ole oikein. Ovien pitää olla auki. On siis lähdettävä liikkeelle, vaikka emme vielä tiedä, minne tie vie.

PUISTON KAUTTA ANNANKADULLE

Noin kolme vuotta sitten kotonamme kokoontui joukko kristittyjä, joka halusivat olla seurakunnassa enemmän kuin sivustaseuraajia. Päätimme tavata kerran kuussa lauantai-iltapäivisin Agricolan kirkossa nyyttäreiden, rukouksen ja keskustelevan yhdessäolon merkeissä. Ideana oli, että jokainen tarvitsee jonkun, jonka kanssa voi rukoilla ja puhua hengellisistä asioista. Kyselimme yhdessä, mitä voisimme tehdä toisten hyväksi. Kutsuimme mukaan uusia kuin elefantit kuuluisassa lastenlaulussa. Kokoontumisten nimeksi päätimme antaa MATKALLA.

MATKALLA jatkuu, mutta hieman uusissa merkeissä. Kesällä leiriydymme Vanhan kirkkopuiston reunalle torstai-iltaisin. Kirkko on auki joka torstai kesä-elokuussa klo 17-21. Jos olet kiinnostunut olemaan mukana toteuttamassa torstai-iltoja, tule Vanhaan kirkkoon toukokuun viimeisenä torstaina 26.5.2011 klo 18. Syksyllä jatkamme Annankadun uuden toimintakeskuksen yhteydessä. Siitä lisää myöhemmin.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tässäpä ajattelemisen aihetta. Kiitos kutsusta.

t. Mirjami

Anonyymi kirjoitti...

Tiedottamisesta

Viikko-ohjelma Vanhassa kirkossa

To 2.6. klo 10 Helatorstain messu. Antturi, Suikkanen. Klo 17–21 Rukouksen talo. Kesän avoimet ovet. Teetä, rukousta, musiikkia: Mikko Helenius.

1. Missä on rukouksen talo?

Idea on varmasti ihan hyvä, mutta tönäistäänkö tällä informaatiolla utelias ihminen kirkon kynnyksen yli?

Ihmiselle, joka ei ole tunne seurakunnan toimintaa, pitäisi tarjota joku täky.

Kuinka moni helsinkiläinen tietää kirkon tarjoavan kiireiselle ihmiselle sopivan vaihtoehdon?

Tämä kysymys olisi pappien mahdollista selvittää esimerkiksi häiden yhteydessä. Pelkään, että tietoisuus tästä nykyihmiselle sopivasta tuotteesta on lähellä nollaa.

Vaihtoehdon nimi on iltakirkko tai viikkomessu.


Tuota ohjelmaa voisi tarkentaa vaikka seuraavasti:

18.30 Urkumusiikkia
19.00 Iltakirkko
19.30 Kysy tyhmiä papilta

Ensimmäinen tyhmä kysymys:
Miksi urkuvartin jälkeen ei ole viikkomessua?

Terveisin Mika

Anonyymi kirjoitti...

kirkkopuiston reunalle? Siis nurmikollako tapaaminen tapahtuu, vai sisällä kirkossa?
Samppa