maanantaina, kesäkuuta 09, 2008

Viikkoraportti

Alkaa tosiaan tahti hiipua, kun edellisestä on taas yli viikko. Varmaan hyvä niin. Muutama ystävä on jo huolissaan kysellyt, että mikä on. Olen kuitenkin ollut aika aktiivisesti sekä töissä että muissa menoissa, joten aiheista ei ole ollut puute enkä muutenkaan ole ollut erityisen köyhä enkä kipeä. Luulisin, että kesän aikana tekstiä syntyy taas tiiviimpään tahtiin.

Ylioppilasviikonloppuna olimme kolmissa juhlissa. Viimeisimmissä koolla oli nuoruuden ystäviä, joiden lapset alkavat kaikki olla ylioppilasiässä. Oli kiva huomata, että nuoriso viihtyi kohtuullisen hyvin meidän keski-ikäisempien seurassa. Paitsi tietysti illemmalla ottivat autot lainaan ja lähtivät omille teilleen.

Kesäkuun alussa seurakuntapapin toimenkuva muuttuu melkoisesti. Kun osa kollegoista on leireillä ja lomilla, jäljelle jäävien työt keskittyvät olennaiseen: toimituksiin, toimituskeskusteluihin, sielunhoitoon, jumalanpalveluksiin ja muihin tilaisuuksiin. Viime keskiviikkona aloitimme Ruoholahden Kesäillan kerhot yhdessä Suomen Kristillisen Lääkäriseuran kanssa. Lappeenrantalainen ylilääkäri Antti Linkola piti hyvin valmistellun ja viisaan alustuksen aiheesta Viisaus ja voima. Jatkossa Kesäillan kerhoissa oman seurakunnan papit alustavat jostain valitsemastaan "maallisesta" kirjasta. Oma vuoroni on 18.6. ja aion puhua Thomas Mannin pienoisromaanista Laki, joka ei ole ollut ajankohtainen enää vuosikymmeniin, mutta on mielestäni hauska ja mielenkiintoinen. Se kertoo Mooseksesta.

Perjantaista sunnuntaihin Lähetysyhdistys Kylväjän väki oli kokoontunut Agricolaan viettämään kesäpäiviä. Väkeä oli käsittääkseni kiitettävän hyvin paikalla. Olin pitämässä raamattuluennon Psalmeista perjantaina klo 16. Juuri ennen luennon alkua yleisön joukosta kävelee eteen tutun näköinen vanhempi mies, jonka tunnistan viimein entiseksi voimistelunopettajakseni Hauska tapaaminen! Aika ystävällisesti hän minua muisti (olin kuulemma "hauska vesseli"), kun ottaa huomioon, että niitin mainetta aikamoisena häirikkönä. Tosin olin varmaan helpompi tapaus kuin 70-luvun Kontulan varsinaiset häiriköt. Olin kuulemma kirjoittanut johonkin bussilippuanomukseen, että mummoni asuu osoitteessa Kesäkatu 2. Olivat opettajainhuoneessa nauraneet kippurassa mun yritykselle.

Sunnuntaina oli kaksi kastetta ja molempien perheiden kanssa istuin myös jonkin aikaa kahvipäydän ääressä. (Hectorin "pappi sai taas kahvia juodakseen" pitää aina hyräillä jossain vaiheessa näissä yhteyksissä.) Kasteita ja vihkimisiä on muutenkin siis ohjelmassa tulevina viikkoina. Tuomasmessu tietysti juhli 20-vuotisjuhliaan, mutta koska mulla ei ollut järjestelyissä eikä ohjelmassa mitään roolia, ei erityisemmin varmaan haitannut, että en päässyt paikalle. Sen sijaan jäi jopa hieman aikaa perheelle. On kiva huomata, että pikkutytöistä on kasvanut ja kasvamassa aika hienoja naisia kaikista. Ja mikäs on kasvaessa, kun on niin mainio äiti esimerkkinä.

Perinteistä "synttärivastaanottoa" en pysty huomenna 10.6. järjestämään, koska menen Hietsuun siunaustilaisuuteen klo 13.30. Jos joku on odottanut kutsua, voit tulla moikkaamaan klo 12-13 Tapulin kahvilaan. Keskitämme juhlimisen tällä viikolla vanhempieni 50-vuotishääpäivään lauantaina. Pikkuveli Juha tulee perheineen keskiviikkona Indonesiasta Suomeen lomalle, joten pääsevät heti juhliin mukaan.

Tänään alettiin rakentaa senaatintorille Pohjois-Karjalan maakuntapäiviä. Varsinainen ohjelma keskittyy perjantaista sunnuntaihin ja sunnuntaiaamuna vietämme Tuomiokirkon messua torilla. Tervetuloa! Minulla on liturgiavuoro, Pielisensuun kirkkoherra Tapani Nuutinen saarnaa ja laulu- ja soitinyhtye Pieksut musisoi. Kirkkokahvitkin tarjotaan torilla, joten kannattaa harkita tätäkin sunnuntain viettotapaa.

Pöydälläni on ollut jo jonkin aikaa Bruxy Caveyn kirja The End of Religion. Nimestään huolimatta kyseessä ei ole ateistinen hyökkäys, vaan vanhaa kunnon barthilaisuutta uudelleen posmoderniin tapaan lämmitettynä. Usko hyvä, uskonto paha. Jossain mielessä Caveyn argumentti on kuitenkin vakuuttavaa ja vähintäänkin kuulemisen arvoista. Ehkäpä saan jossain vaiheessa sen verran irti, että kirjoitan aiheesta hieman pidempään. Myös aiemmin mainitsemani Frank J. Tipler, The Physics of Christianity jaksaa edelleen kiinnostaa. Tai oikeammin se tuntuu aina uudestaan nousevan esiin eri yhteyksissä.

Nyt jatkamme Hollanti-Italia matsin katsomista ja palaamme näihin tunnelmiin myöhemmin. (Kaikesta filmaamisesta ja kieroilusta huolimatta kannatan aina Italiaa.)

Ei kommentteja: