Ensimmäinen täysi vuorokausi rippileirillä on takana. Tähän mennessä on satanut ainakin metrin, mutta muuten kaikki on hyvin. Leiriläiset ja ryhmänjohtajat ovat hienoa porukkaa, vaikka ujous vielä vaivaa. Sopukka on Ensi- ja turvakotien liiton omistama kurssikeskus, jota on kesäisin tarjottu myös seurakuntien rippikouluryhmille. Meidän piti ensin mennä Pohjois-Karjalaan, mutta siellä leirikeskuksessa havaittiin homeongelma, joten Sopukka pelasti meidät Sipooseen.
Jeesuksen suuri tehtäväksianto Matteuksen evankeliumissa (28:18-20) saa tällaisessa joukossa aina uuden merkityksen. Miten kaste ja opetus oikeasti liittyvät näiden nuorten kohdalla toisiinsa? Tämän ryhmän kohdalla tosin on monia, joiden kotona tätä yhteyttä on selvästi pidetty yllä. Ei siis aloiteta nollapisteestä, vaan melko hyvistä perusedellytyksistä. Tosin kaikkia en vielä tunne.
Myös oma kyky opettaa ja välittää jotain evankeliumista joutuu täällä kovaan testiin. Toisaalta pitää opettaa erinäisiä asiatietoja kirkon elämään ja kristilliseen uskoon liittyen, toisaalta asia välittyy aina persoonan kautta. Onneksi meitä on kolme opettajaa toisiamme paikkaamassa ja lisäksi iso joukko isoskoulutuksen myllyn läpi käyneitä ryhmänjohtajia.
Päätin joitakin vuosia sitten, että en yritä omassa rippikouluopetuksessa liikaa saada aikaan vaikeaa elämänkatsomuksellista pohdintaa. Osa 14-15-vuotiaista kokee sen vaativaksi tai mahdottomaksi. Osa toki on siihen kypsiä ja sitä tapahtuukin ryhmätunneilla ja muutenkin leirin aikana. Luulen, että tämä pieni aika, joka meillä on, tulee paremmin käytetyksi, kun pyrin mahdollisimman mielenkiintoisella tavalla antamaan aineksia sellaiseen pohdintaan, jos sitä jossain vaiheessa tapahtuu. Raamattuun, Jumalaan ja Jeesukseen liittyy niin valtava määrä ennakkoluuloja, että niiden jonkinlaisessa pois kitkemisessä on tehtävää ihan tarpeeksi. Kun lukee nuoren (tai joskus vähän vanhemman) lehtitoimittajan tekstiä, jossa rippikouluopetuksen perusasiat näyttävät unohtuneen tai menneen sekaisin, tulee helposti surku. Tulee miettineeksi, mitä rippikoulusta oikeastaan jää mieleen. Ehkä sittenkin eniten ystävät ja tunnelmat. Tässä joukossa molemmat elementit ovat kohdallaan. Odotamme siis miellyttävää viikkoa...
