maanantaina, maaliskuuta 31, 2008

Pyhät ja pahat henget

Lapsikaappauksista tunnetuksi tullut Lord's Resistance Army (LRA) ja sen johtaja Jospeh Kony on Suomesta katsottuna käsittämätön ilmiö. Vielä käsittämättömämpää on se, että kyseisen kapinallisarmeijan kukistaminen ja aseistariisuminen on edelleen kesken. Tämän päivän Daily Monitor kertoo epäilyistä, että LRA:n toiminta on siirtynyt Ugandasta Keski-Afrikan Tasavaltaan, jossa se olisi kaapannut ja joukkoraiskannut 150 tyttöä ja naista. Edellisessä postissa mainitsemani kirja Aboke Girls kertoo tapahtumista, jotka saivat alkunsa lokakuussa 1996 eli lähes 12 vuotta sitten. Eikö hulluus milloinkaan lopu?

Kun lähdimme Kampalasta, viimeisen rahansopimuksen allekirjoitus oli sovittu tämän viikon torstaille. Lehdet tosin epäilivät, että Kony ei tule paikalle, koska ei luota turvallisuusjärjestelyihin. Tämä "pyhän hengen" auktoriteetilla puhuva sotapäällikkö on etsintäkuulutettu YK:n kansainväliseen tuomioistuimeen rikoksista ihmiskuntaa vastaan.

En tiedä, onnistuinko saamaan järkevää käsitystä liikkeen taustoista ja motivaatiosta. Suurin piirtein se menee näin. Idi Amin rekrytoi armeijansa ja lähipiirinsä Pohjois-Ugandasta, Niilin pohjoispuolelta (Murchison Falls National Park, jossa kävimme, sijaitsee juuri tällä vaarallisella rajaseudulla), acholi- ja lango-heimojen parista. Aminin kukistuttua vuonna 1979 ja syrjäytetyn entisen presidentin Oboten nousu valtaan 1980 ei muuttanut armeijan kokoonpanoa. Vapauttajana esiintynyt Obote osoittautui yhtä pahaksi tai pahemmaksi tappajaksi kuin Amin. Oboten valtakausi kesti vuoteen 1985, jolloin hänet syrjäytti jo toistamiseen omat kenraalinsa. Sekasortoisen ja lyhyen välivaiheen jälkeen nykyisen presidentti Musevenin joukot (National Resistance Army NRA) valtasivat Kampalan ja ottivat vallan käsiinsä. Sisällissodan aikana pakkosiirrettiin ja tapettiin satojatuhansia.

Vaikka Musevenin armeija siis voitti, hänen joukkojensa ei siis onnistunut saada haltuunsa Niilin pohjoispuolella olevia alueita, vaan kapinallisjoukkoja (Uganda People's Democratic Army UPDA) jäi sinne elämään. Luwero, johon viime viikkoinen vierailumme suuntautui, oli sodan keskisimpiä ja raaimpia näyttämöitä, johon kapinallisjoukot tekivät kammottavia kostoiskuja. Ihmiset kertoivat tien varsien ruumiskasoista, kepin nokkaan nostetuista päistä, pääkalloröykkiöistä.

UPDA joutui pian alakynteen, mutta kapinallisten yhdistäjäksi nousi acholi-heimoon kuulunut meedio nimeltä Alice Auma, joka tunnetaan yleisesti nimellä Alice Lakwena. Hän onnistui kokoamaan vuoden 1986 lopulla Musevenin vastaisen armeijan, jonka hän nimesi Holy Spirit Movementiksi. Tämä fanaattinen ja taikauskoinen kapinallisjoukko saavutti Kampalan lähialueet marraskuussa 1987 ja pysähtyi vasta valtavaan kranaattituleen. Alice Lakwena pakeni Keniaan ja kuoli siellä viime vuonna. Vuonna 2004 häntä syytettiin lapsikaupasta.

Tammikuussa 1987 Jospeh Kony otti kapinallisjoukkojen johdon käsiinsä väittäen Lakwenan hengen siirtyneen häneen. Sissisodankäynnin opit hän sai entisiltä Oboten kenraaleilta. Sekä Alice Lakwenan että Jospeh Konyn kierossa uskonnollisessa maailmassa keskeisellä sijalla oli puhdistautuminen ja puhdistaminen. Armeijassa keskeistä valtaa pitäneet acholit pelkäsivät, oikeutetustikin, Musevenin joukkojen kostoiskuja. Liikkeen tarkoitus oli puhdistaa heimo, ottaa uudelleen valta käsiin Musevenilta ja hallita 10 käskyn mukaisesti maallista paratiisia. Kaikki, jotka vastustivat "pyhän hengen" ohjeita, tapettiin järkyttävillä tavoilla. Aluksi Lord's Resistance Army sai tukea acholeilta, koska Musevenin NRA tunnettiin myös raaoista otteistaan. Vähitellen ihmiset kuitenkin kääntyivät LRA:ta vastaan. Jospeh Konylle se ei merkinnyt luovuttamista, vaan entistä raaempaa taktiikkaa, puhdistustoimenpiteitä. Jos joku tavattiin ajamassa polkupyörällä (henki oli kieltänyt polkupyörät), hänen jalkansa viestettiin poikki. Kaapatut lapset peloteltiin tappajiksi. Se joka ei totellut tai teki jotain väärin, tapettiin mukiloimalla.

Jossain vaiheessa Sudanin islamilainen hallitus huomasi, että Ugandan ja Sudanin rajaseudulla toimivaa LRA:ta voisi käyttää puskurina Etelä-Sudanin ei-isalmilaisia kapinallisia vastaan. Kony ja LRA alkoivat siis saada aseita ja tukea Sudanin armeijalta. Samalla lapsikaappaukset ja terrorismi Pohjois-Ugandassa jatkui. 90-luvun puolivälissä oltiin jo lähellä rauhansopimusta, kunnes neuvottelut menivät solmuun.

Keskiviikkona 2.4. Kohtaamispaikassa Kryptassa on aiheena "Mitä Sudanissa tapahtuu?" En tajunnut Ugandaan lähtiessäni, että Sudanin tapahtumat liittyisivät näin suoraan Ugandan lähihistoriaan. Toki Darfurin kriisi ja Etelä-Sudan ovat erillisiä konflikteja, mutta tarkoitus on puhua molemmista.

Kohtaamispaikassa ovat vieraina Darfurissa puolitoista vuotta poliiseja kouluttanut rikosylikonstaapeli Leena Kontula sekä Suomessa asuva acholi-heimoon kuuluva sudanilainen Joseph Langoya. Joseph toimii koordinaattorina Sudan Vision and Rehabilitation Association -nimisessä yhdistyksessä, jonka puheenjohtajana toimii tuomasmessulainen Kirsi Tolvanen. Illan aikana kuullaan, mitä tavallisille ihmisille kuuluu tänään Etelä-Sudanissa ja mitä kristillinen usko siinä kontekstissa merkitsee. Kannattaa tulla!

1 kommentti:

Arto kirjoitti...

Tässä vielä linkki artikkeliin tämän päivän New Vision lehdessä, jossa on viimeisimmät tiedot Jospeh Konyn liikkeistä ja rauhansopimuksen allekirjoituksesta. http://www.newvision.co.ug/D/8/12/619498