Donald Trump lupasi ennen vaaleja, että hän kävisi tiukalla seulalla läpi Yhdysvaltain hallintokoneiston toimintaa ja valtavaa kulubudjettia. Laajaa toiminnantarkastusta varten perustettaisiin erillinen hallinnon tehokkuuden ministeriö, Department of Government Efficiency (DOGE). Presidentti nimesi Elon Muskin johtamaan tätä työtä. Parissa viikossa on löytynyt valtavia mätäpesäkkeitä ja niiden kaivelu on saanut takajaloilleen jokaisen Yhdysvaltain hallituksen varoista riippuvaisen virkamiehen, lobbarin ja järjestöihmisen. Suurin haloo on ehkä noussut Yhdysvaltain kehitysapuviraston USAID:in maksujen jäädyttämisestä.
On käynyt ilmi, että (Suomen uutiset) vuosien varrella USAID on rahoittanut muun muassa seuraavia hankkeita:
– 15,5 miljoonaa LGBTQ-järjestöille Zimbabwessa, El Salvadorissa ja Libanonissa
– 15 miljoonaa talebanien kondomeihin Afganistanissa
– 14 miljoonaa maksusitoumuksina laittomille siirtolaisille etelärajalla
– 3,3 miljoonaa karibialaisille LGBTQ-henkilöille
– 3,2 miljoonaa Yhdysvalloista karkotetuille tunisialaisille, jotta he kotoutuisivat jälleen elämään Tunisiassa
– 2,5 miljoonaa sähköautojen latausasemien rakentamiseen Vietnamin suurimpiin kaupunkeihin
– 1,5 miljoonaa LGBTQ-henkilöiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseen Serbiassa
– 446 000 dollaria ateismin edistämiseen Nepalissa
– 425 000 dollaria Indonesian kahvifirmojen ympäristöystävällisyyden ja gender-tietoisuuden lisäämiseen
Louisianalainen senaattori John Kennedy luetteli puheessaan pitkän rimpsun edellä mainittuja ja muita rahoitettuja kohteita, muun muassa: "Muskin antaman raportin perustella USAID antoi 7,9 miljoonaa dollaria veronmaksajien rahaa srilankalaisille journalisteille, joiden tuli kouluttaa muut välttämään sukupuolittunutta kieltä." Puheensa lopuksi hän totesi: "Voisin jatkaa koko illan, ja monet kollegat ovat järkyttyneitä. He ovat todella vihaisia Muskille. Helkkari, meidän pitäisi antaa hänelle mitali."
Myös suomalaiset kehitysapujärjestöt saavat suuria määriä tukea USAID:ilta. Olen itsekin ollut Pohjois-Ugandassa tutustumassa Sudanin pakolaisten leirioloihin ja USAID:in merkittävään panokseen siellä. Ei ole ihme, että järjestöjen johtajat ovat kauhuissaan. Puhe demareiden satavuotisesta vaalisloganista eli "kaikkein heikoimmassa asemassa olevista" vain vaivoin peittää alleen sen, että on kyse heidän omasta toimeentulostaan. Toki on kyse myös köyhistä avunsaajista kehitysmaissa, mutta ennen kuin apu pääsee sinne asti, välissä on valtava määrä hallintoa ja väliportaita. Suurimpia yksittäisiä edunsaajia ovat kehitysapuhallintoa pyörittävät hallintovirkamiehet ja kehitysapujärjestöjen johtajat.
Ei siis pidä ihmetellä sitä kauhua ja järkytystä, jota nyt sosiaalisessakin mediassa näemme. Eräs suuressa lähetysjärjestössä toimiva tuttu moitti minua, kun puolustin Muskin toteuttamaa laajaa toiminnantarkastusta. "Maksumiehiksi" joutuvat kuulemma "kehitysmaiden köyhät". Näin hölmöä kommenttia en olisi itse keksinyt, mutta siitä on hyvä ottaa kiinni.
Miten on mahdollista ajatella, että "maksumiehiksi" joutuvat kehitysmaiden köyhät, kun heillä ei ole mitään, millä maksaa? Miten on mahdollista ajatella, että veronmaksajilta otettu raha kuuluu jollekin toiselle ryhmälle, jonka hallintovirkamieskunta päättää? Sosialismissa näin on. Sosialismin mukaan kaikki raha kuuluu valtiolle. Sinä saat siitä osan omaan käyttöösi, mutta valtiolla on milloin tahansa oikeus ottaa se sinulta pois. Aivan erityisesti hyvinvointivaltiolla on tämä oikeus, koska hyvinvointivaltio edustaa moraalista hyvää. Niinpä jokainen dollari tai euro, jonka itse pidät ansaitsemastasi palkasta tai firmasi ja pääomasi tuotosta, on pois valtiolta. Raha todella kuuluu valtiolle, ei sinulle. Siksi, kun valtion jakamia etuuksia leikataan, raha "otetaan pois" köyhiltä. Kenellekään ei tule mieleen, että raha edelleen otetaan pois veronmaksajalta, ei köyhiltä. Tähän on niin totuttu, että harva edes ymmärtää kiinnittää siihen mitään huomiota.
Sosialistinen ajattelu on istutettu syvälle suomalaiseen tietoisuuteen. Se on historiallisesti ymmärrettävää. On haluttu yhteisvastuullisesti rakentaa maata sotien jälkeisestä - ja sitä edeltäneestä - köyhyydestä kohti suurempaa vaurautta ja hyvinvointia. On toimittu kristilliseltä arvopohjalta. Kristilliseen ajattelun mukaan kaikki maailman rikkaudet tulevat Jumalalta. Jokainen on vastuussa Jumalalle siitä, miten saamiaan lahjoja käyttää. Kun Suomesta tuli rikas, Jumalan rooli siirtyi huomaamatta valtiolle. Valtio ei enää tunnusta Jumalaa, vaan on uskontoneutraali. Kirkollisen eliitin ajattelussa on parempi sopeutua tähän muutokseen ja toimia aivan kuin kaikki olisi ennallaan. Se takaa kirkon yhteiskunnallisen aseman, vaikka siitä on vain kuoret jäljellä. Yhdysvalloissa historia on toisenlainen. Valtiolle ei ole koskaan annettu tuollaista roolia. Toki valtio on sielläkin tärkeä, mutta vain hyvin rajatussa roolissa. DOGE osoittaa, miten helposti valtio ja sen sisään rakennettu koneisto alkaa toteuttaa omia ideologisia pyrkimyksiään.
Justin Murphy -niminen kaveri kirjoitti tästä oivallisesti X:ssä. Suomennan lyhennellen.
"Elon harrastaa käytännöllistä yhteiskuntatiedettä. Hänellä oli hypoteesi (tutkimuksellinen oletus), jota lähti seuraamaan. Hallintoammattilaisten luokka (Professional Managerial Class, lyh. PMC) on hionut huippuunsa moraalisen kiristysmenetelmän, jonka avulla he muuntavat kehitysmaiden kärsimyksen kasvattaakseen omaa varallisuuttaan ja asemaansa. He asettavat itsensä jaloiksi inhimillisyyden asiantuntijoiksi tohtorintutkintoineen kertoen olevansa syvästi huolissaan globaalin köyhyyden kaltaisista asioista voidakseen sitä kautta oikeuttaa valtion kassasta rahoitetun tyhjäntoimittajan virkansa. Nämä virallistetut hyväntekijät käyttävät afrikkalaisten kuolemaa kilpenä omien etuoikeuksiensa kyseenalaistamista vastaan."
Politiikan ulkopuolelta tulevana kasvona Musk soveltaa rakettitiedettä valtionhallintoon. Koneisto pitää purkaa ja tarkistaa moneen kertaan ennen kuin sen voi lähettää avaruuteen. Muuten menee rahat hukkaan. Toivottavasti edes jokin järjen valo tästä operaatiosta ajautuu myös näille Suomemme rannoille.
