Elon Muskista ja hänen kolttosistaan

Donald Trump lupasi ennen vaaleja, että hän kävisi tiukalla seulalla läpi Yhdysvaltain hallintokoneiston toimintaa ja valtavaa kulubudjettia. Laajaa toiminnantarkastusta varten perustettaisiin erillinen hallinnon tehokkuuden ministeriö, Department of Government Efficiency (DOGE). Presidentti nimesi Elon Muskin johtamaan tätä työtä. Parissa viikossa on löytynyt valtavia mätäpesäkkeitä ja niiden kaivelu on saanut takajaloilleen jokaisen Yhdysvaltain hallituksen varoista riippuvaisen virkamiehen, lobbarin ja järjestöihmisen. Suurin haloo on ehkä noussut Yhdysvaltain kehitysapuviraston USAID:in maksujen jäädyttämisestä. 

On käynyt ilmi, että (Suomen uutiset) vuosien varrella USAID on rahoittanut muun muassa seuraavia hankkeita:

– 15,5 miljoonaa LGBTQ-järjestöille Zimbabwessa, El Salvadorissa ja Libanonissa
– 15 miljoonaa talebanien kondomeihin Afganistanissa
– 14 miljoonaa maksusitoumuksina laittomille siirtolaisille etelärajalla
– 3,3 miljoonaa karibialaisille LGBTQ-henkilöille
– 3,2 miljoonaa Yhdysvalloista karkotetuille tunisialaisille, jotta he kotoutuisivat jälleen elämään Tunisiassa
– 2,5 miljoonaa sähköautojen latausasemien rakentamiseen Vietnamin suurimpiin kaupunkeihin
– 1,5 miljoonaa LGBTQ-henkilöiden työllistymismahdollisuuksien edistämiseen Serbiassa
– 446 000 dollaria ateismin edistämiseen Nepalissa
– 425 000 dollaria Indonesian kahvifirmojen ympäristöystävällisyyden ja gender-tietoisuuden lisäämiseen

Louisianalainen senaattori John Kennedy luetteli puheessaan pitkän rimpsun edellä mainittuja ja muita rahoitettuja kohteita, muun muassa: "Muskin antaman raportin perustella USAID antoi 7,9 miljoonaa dollaria veronmaksajien rahaa srilankalaisille journalisteille, joiden tuli kouluttaa muut välttämään sukupuolittunutta kieltä." Puheensa lopuksi hän totesi: "Voisin jatkaa koko illan, ja monet kollegat ovat järkyttyneitä. He ovat todella vihaisia Muskille. Helkkari, meidän pitäisi antaa hänelle mitali."

Myös suomalaiset kehitysapujärjestöt saavat suuria määriä tukea USAID:ilta. Olen itsekin ollut Pohjois-Ugandassa tutustumassa Sudanin pakolaisten leirioloihin ja USAID:in merkittävään panokseen siellä. Ei ole ihme, että järjestöjen johtajat ovat kauhuissaan. Puhe demareiden satavuotisesta vaalisloganista eli "kaikkein heikoimmassa asemassa olevista" vain vaivoin peittää alleen sen, että on kyse heidän omasta toimeentulostaan. Toki on kyse myös köyhistä avunsaajista kehitysmaissa, mutta ennen kuin apu pääsee sinne asti, välissä on valtava määrä hallintoa ja väliportaita. Suurimpia yksittäisiä edunsaajia ovat kehitysapuhallintoa pyörittävät hallintovirkamiehet ja kehitysapujärjestöjen johtajat. 

Ei siis pidä ihmetellä sitä kauhua ja järkytystä, jota nyt sosiaalisessakin mediassa näemme. Eräs suuressa lähetysjärjestössä toimiva tuttu moitti minua, kun puolustin Muskin toteuttamaa laajaa toiminnantarkastusta. "Maksumiehiksi" joutuvat kuulemma "kehitysmaiden köyhät". Näin hölmöä kommenttia en olisi itse keksinyt, mutta siitä on hyvä ottaa kiinni.

Miten on mahdollista ajatella, että "maksumiehiksi" joutuvat kehitysmaiden köyhät, kun heillä ei ole mitään, millä maksaa? Miten on mahdollista ajatella, että veronmaksajilta otettu raha kuuluu jollekin toiselle ryhmälle, jonka hallintovirkamieskunta päättää? Sosialismissa näin on. Sosialismin mukaan kaikki raha kuuluu valtiolle. Sinä saat siitä osan omaan käyttöösi, mutta valtiolla on milloin tahansa oikeus ottaa se sinulta pois. Aivan erityisesti hyvinvointivaltiolla on tämä oikeus, koska hyvinvointivaltio edustaa moraalista hyvää. Niinpä jokainen dollari tai euro, jonka itse pidät ansaitsemastasi palkasta tai firmasi ja pääomasi tuotosta, on pois valtiolta. Raha todella kuuluu valtiolle, ei sinulle. Siksi, kun valtion jakamia etuuksia leikataan, raha "otetaan pois" köyhiltä. Kenellekään ei tule mieleen, että raha edelleen otetaan pois veronmaksajalta, ei köyhiltä. Tähän on niin totuttu, että harva edes ymmärtää kiinnittää siihen mitään huomiota.

Sosialistinen ajattelu on istutettu syvälle suomalaiseen tietoisuuteen. Se on historiallisesti ymmärrettävää. On haluttu yhteisvastuullisesti rakentaa maata sotien jälkeisestä - ja sitä edeltäneestä - köyhyydestä kohti suurempaa vaurautta ja hyvinvointia. On toimittu kristilliseltä arvopohjalta. Kristilliseen ajattelun mukaan kaikki maailman rikkaudet tulevat Jumalalta. Jokainen on vastuussa Jumalalle siitä, miten saamiaan lahjoja käyttää. Kun Suomesta tuli rikas, Jumalan rooli siirtyi huomaamatta valtiolle. Valtio ei enää tunnusta Jumalaa, vaan on uskontoneutraali. Kirkollisen eliitin ajattelussa on parempi sopeutua tähän muutokseen ja toimia aivan kuin kaikki olisi ennallaan. Se takaa kirkon yhteiskunnallisen aseman, vaikka siitä on vain kuoret jäljellä. Yhdysvalloissa historia on toisenlainen. Valtiolle ei ole koskaan annettu tuollaista roolia. Toki valtio on sielläkin tärkeä, mutta vain hyvin rajatussa roolissa. DOGE osoittaa, miten helposti valtio ja sen sisään rakennettu koneisto alkaa toteuttaa omia ideologisia pyrkimyksiään. 

Justin Murphy -niminen kaveri kirjoitti tästä oivallisesti X:ssä. Suomennan lyhennellen.

"Elon harrastaa käytännöllistä yhteiskuntatiedettä. Hänellä oli hypoteesi (tutkimuksellinen oletus), jota lähti seuraamaan. Hallintoammattilaisten luokka (Professional Managerial Class, lyh. PMC) on hionut huippuunsa moraalisen kiristysmenetelmän, jonka avulla he muuntavat kehitysmaiden kärsimyksen kasvattaakseen omaa varallisuuttaan ja asemaansa. He asettavat itsensä jaloiksi inhimillisyyden asiantuntijoiksi tohtorintutkintoineen kertoen olevansa syvästi huolissaan globaalin köyhyyden kaltaisista asioista voidakseen sitä kautta oikeuttaa valtion kassasta rahoitetun tyhjäntoimittajan virkansa. Nämä virallistetut hyväntekijät käyttävät afrikkalaisten kuolemaa kilpenä omien etuoikeuksiensa kyseenalaistamista vastaan."

Politiikan ulkopuolelta tulevana kasvona Musk soveltaa rakettitiedettä valtionhallintoon. Koneisto pitää purkaa ja tarkistaa moneen kertaan ennen kuin sen voi lähettää avaruuteen. Muuten menee rahat hukkaan. Toivottavasti edes jokin järjen valo tästä operaatiosta ajautuu myös näille Suomemme rannoille.

Trumpista ja hänen kolttosistaan

Jotkut ovat ihmetellen kyselleet, mitä minulle on tapahtunut, kun "ihannoin" Trumpia. Tuollaiset heitot ovat - valitettavasti - hyvin tyypillisiä sosiaalisen median luomaa kärjistystä. En ihannoi. Ei hän minua siihen tarvitse. On kyllä oikein sanoa, että en ole liittynyt siihen suomalaisen valtamedian säestämään laulukuoroon, joka saa huvinsa kuvaamalla Trumpin milloin pelleksi, milloin fasistiksi. En pidä sen kuoron musiikista. Niinpä on syytä avata hieman syitä. 

Katsoin kauhulla Yhdysvaltain kongressitalon Capitolin valtausta 6.1.2021. Pidin sitä järkyttävänä ja vaarallisena tapahtumana. Trump kantaa siitä ison vastuun. Nyt jälkikäteen toki näen selvemmin, miksi Trump pyrki järjen vastaisesti roikkumaan vallan kahvassa, vaikka hävisi vaalit. Hän tiesi, että kaikissa osavaltioissa ei vaadita henkilötodistusta äänestämiseen. Tämän vuoksi oli perusteita kyseenalaistaa vaalitulos. Hän tiesi, että voitto ja häviö on pienestä kiinni. Hän ymmärsi, että Bidenin hallinto tulisi olemaan katastrofi - niin kuin tietysti olikin.

Pitkään toivoin, että republikaanit löytäisivät Trumpille järkevämmän vaihtoehdon presidenttiehdokkaaksi. Jokin siinä, millä tavalla Elon Musk ryhtyi tukemaan Trumpin valintaa, sai minut kuitenkin ajattelemaan asiaa uudelleen. Kun Kamala Harris sitten sivuoven kautta nostettiin dementoituneen Bidenin tilalle, oli selvää, että Yhdysvalloilla on vain yksi mahdollisuus ja se on Trump. Laitan siis kokonaan sivuun henkilökohtaiset mieltymykset ja median välittämän käsityksen Trumpin persoonasta. En ole kiinnostunut hänen raamatuntulkinnastaan tai henkilökohtaisesta hurskaudestaan. En piittaa siitä kaasuvalotuksesta, jonka tarkoituksena on ohjata huomio pois Bidenin hallinnon väärinkäytöksistä ja ongelmiasta. Vasemmistomedia on tehnyt kaikkensa löytääkseen Trumpin viat. Tuon parempaan eivät ole silti pystyneet. Minulle se riittää. Keskityn politiikkaan.

Trumpin edellinen kausi piti sisällään hyviä avauksia, niistä ehkä tärkeimpänä Abraham Accords -sopimuskokonaisuus, jonka tavoitteena oli luoda pysyvä rauhantila Lähi-itään. NATO:n pääsihteeri Jens Stoltenberg myönsi, että tarvittiin Trump herättelemään Eurooppaa puolustuksen vahvistamiseen. Suomessa keskityttiin epäolennaisuuksiin, eikä Trumpin tavoitteita ymmärretty. Moni asia jäi Trumpilta kesken tai jumittui hallinnon kiemuroihin. Nyt on käynyt selväksi, että Trumpilla ei ensimmäisellä kaudellaan ollut riittävää osaajia vahvan virkamieskunnan ohjaamiseen. Saattoi käydä niinkin, että virkamies ilmoitti, että presidentin nimittämällä johtajalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta tehdä päätöstä jossakin asiassa. Kun myöhemmin kävi ilmi, että se ei pitänyt paikkaansa, virkamiehelle ei aiheutunut mitään seurauksia, mutta asia tyrehtyi.

On siis selvää, että nyt heti toisen kauden alussa Trump käy vahvasti vaaleilla valitsemattoman virkamieskunnan kimppuun. Drain the swamp eli suon kuivattaminen tarkoittaa juuri tätä. Suolla tarkoitetaan upottavaa virkamieshallintoa, joka on tottunut toimimaan omalla tavallaan ja vähät välittää presidentin vaihtumisesta. Korkeista hallinnon virkamiehistä kuitenkin pitkälti riippuu, toteutuuko presidentin tahtoma politiikka. Trumpin aktiivisuus aiheuttaa itkupotkutyyppisiä reaktioita.

En vähättele pitkäjänteisyyden merkitystä hallinnossa. Mutta hallinto on pitkäjänteistä ja ennustettavaa myös silloin, kun maailma ympärillä muuttuu ja olisi vaihdettava suuntaa. Maailma on muuttunut 2000-luvulla voimakkaasti ja aivan erityisesti 2020-luku on osoittanut, että vanhat kaavat eivät enää toimi. Vallan kahvassa oleva eliitti esittää itsensä rauhan ja vakauden takaajana, vaikka tosiasiassa juuri heidän ajamansa politiikka on syössyt länsimaat vaaralliseen kierteeseen. Ei ole ihme, että Trump halutaan nyt leimata vaaralliseksi. On kyse heidän omista työpaikoistaan ja heidän luomastaan hallinnollisesta korruptiosta. Virkamieshallinnon kautta kulkee miljardeja veronmaksajien dollareita hankkeisiin, jotka pitävät miljoonia ihmisiä riippuvaisina näistä hankkeista. Mitä laajempi virkamieskunta, sitä enemmän se nielee varoja ja sitä laajemman joukon ihmisiä se kykenee tekemään riippuvaisiksi. Valtionhallinto alkaa palvella niitä, jotka tätä kokonaisuutta hallitsevat. Sitä kutsutaan sosialismiksi. 

Tosin länsimaissa sosialismia karsastetaan ja siitä käytetään kaunistelevia nimityksiä. Suomessa tällainen kaunisteleva nimitys on hyvinvointivaltio. Sitä puolustaa myös kokoomus. Sosialidemokraattien toistuva vaaliase on "kaikkein heikoimmassa asemassa olevien" puolustaminen. Se kuulostaa kauniilta, kunnes ymmärtää, että kaikkein heikoimmassa asemassa on syntymätön lapsi. Häntä eivät demarit puolusta. Yhtä heikossa asemassa ovat toki ihmiset, jotka syystä tai toisesta tarvitsevat jatkuvaa hoivaa. Heitä varten ei kuitenkaan tarvita järjestelmää, joka jakaa miljoonia terveille, aikuisille ihmisille. Lukemattomien järjestöjen tukieurot ja monenlaiset hallinnon sisäiset tutkimus- ja tukihankkeet ovat laillistettua korruptiota. Hyvinvointivaltion ideaan kuuluu valtion roolin lisääminen, mikä edellyttää korkeaa verotusta ja laajaa rahan jakamiseen erikoistunutta virkamieskoneistoa. Mitä suurempi osa kansalaisista on riippuvaisia verotulojen jakamisesta, sitä parempi sosialisteille. Jos verotuloja ei ole tarpeeksi, otetaan lainaa. Pääasia on, että ihmiset eivät tule toimeen omillaan, vaan ovat riippuvaisia järjestelmästä.

Sekä sosialismi että fasismi kasvattavat valtion roolia. Fasismiin - samoin kuin kommunismiin - kuuluu lisäksi kansalaisten sananvapauden rajoittaminen. Sitä meidän komissaarimme Henna Virkkunen pyrkii EU:ssa saamaan aikaan. Se on ikävää. Kokoomuslaiselta olisi voinut odottaa parempaa. Yhdysvalloissa tuollainen ei nyt onnistu. Sananvapaudella on vahva perustuslain suoja. Trump haluaa heikentää valtion roolia. Siksi hän on antisosialisti, antikommunisti ja antifasisti. Tätä on suomalaisen median varassa elävän mahdotonta ymmärtää. Pitää myös ymmärtää, että fasistiksi ja natsiksi leimaaminen kuuluu Neuvostoliiton kommunistisen puolueen propagandaoppiin. Suomessa tätä oppia toteuttavat vasemmistoliittoon ja vihreisiin kuuluvat sekä niitä lähellä olevat tahot. Suomalainen toimittajakunta on tunnetusti suurelta osin samaa joukkoa.

Trumpin ulkopolitiikka herättää hämmennystä. Meillä kauhistellaan puheita Grönlannista, Panamasta ja Gazan kaistaleesta ilman minkäälaista käsitystä miksi. On vaikea ymmärtää, miten sinisilmäisesti Eurooppa ja virallinen Suomi suhtautuvat Kiinan, Iranin, Pohjois-Korean ja Venäjän liittolaisuuteen. Kiinahan toimii rauhanomaisesti ja erittäin pitkäjänteisesti luoden maailmanlaajuista kauppaverkostoa. Ei sitä haittaa, että samaan aikaan sen liittolaiset Iran, Venäjä ja Pohjois-Korea kalistelevat sapeleitaan. Pohjoinen jäämeri on tärkeä kauppareitti kiinalaiselle tavaralle. Venäjä hallitsee sitä suurelta osin. Toisella puolella ovat Yhdysvaltain Alaska, Kanada, Tanskalle kuuluva Grönlanti ja Norjan Huippuvuoret. Jos Kanada, Tanska ja Norja ovat passiivisia ja sinisilmäisesti vannovat 1900-luvun "oikeusperustaisen" maailmanjärjestyksen nimiin, Trumpin ei auta muu kuin ryhtyä aktiivisesti muuttamaan tilannetta. Me toki tiedämme, että Venäjälle "oikeusperustainen" ei merkitse mitään. Ei heistä tullut ruotsalaisia sosialidemokraatteja, vaikka vielä 2000-luvun alussa niin ehkä kuvittelimme. Voima se on, mikä merkitsee. Eurooppa on naisistunut ja homoistunut. Tosin Italian Giorgia Melonissa on tässä kuvaannollisessa merkityksessä monin verroin enemmän miestä kuin Petteri Orpossa, Pekka Haavistossa tai Antti Lindtmanissa yhteensä. Meille nauretaan. 

Totta kai Trumpin on tavalla tai toisella saatava Panaman kanava uudelleen Yhdysvaltain haltuun. Pitää muistaa, että se oli alunperin Yhdysvaltain hallussa aina vuoden 1999 loppuun saakka. Kyse on paitsi kanavamaksuista myös Kiinan vaikutusvallan torppaamisesta läntisellä pallonpuoliskolla.

Mitä Gazaan tulee, Israelin tekemä rauha 2005 ja sitä seurannut häikäilemätön asevarustelu, tunneliverkoston rakentaminen ja niiden mahdollistama terrori-isku 7.10.2023 ovat osoittaneet, että paluuta samaan ei voida sallia. Jotain on tehtävä. Parasta olisi siirtää väestö suurelta osin sieltä pois. Yhdistyneet Arabiemiraatit tai jokin muu Abraham Accords -sopimuksen kanssa linjassa oleva taho pitää saada hallinnoimaan Gazan jälleenrakentamista. Terrorismi pitää kitkeä kokonaan pois. Tiedämme, että arabivaltiot ovat olleet tässä armottomia. Ne eivät suvaitse keskellään minkäänlaista terrorismia. Tämä tulee olemaan äärimmäisen vaikea operaatio. Toivon Trumpille siihen menestystä. Se on Lähi-idän ja koko maailman etu. Bidenista siihen ei ollut, ja Harris olisi ollut kamala katastrofi.

Rauha pitää luonnollisesti saada myös Ukrainaan. Alkaa olla selvää, että Ukraina joutuu myöntymään alueluovutuksiin aivan kuten Suomi joutui Pariisin rauhansopimuksessa 1947. Se tekee kipeää ja tuntuu epäoikeudenmukaiselta. Venäjä on julma ja epäluotettava. Siitä huolimatta ja siksi rauha on saatava. Uskon ja toivon, että Trump kykenee myös tässä asiassa huomattavasti parempaan tulokseen kuin saamaton Biden.

Suurin uhka läntisen Euroopan vakaudelle tulee väkivaltaisesta islamista. Antisemitismi räjähti silmille 7.10.2023 terrori-iskun jälkeen - mikä on jo itsessään järkyttävä havainto. Uhrista tehtiin konna. Murhaajista tehtiin vapaustaistelijoita. Eikä viha kohdistunut vain Israeliin vaan keneen tahansa juutalaiseen missä tahansa. Suomi ei ole onneksi kokenut kaikkein pahimpia seurauksia. Kuvat ja videot Britanniasta sen sijaan ovat järkyttäviä. Samankaltaisia väkivaltaisia mellakoita on toki nähty myös Saksassa ja Ranskassa. Hollannissa islmistiset ja palestiinamieliset Uber-kuskit järjestivät "juutalaisten metsästyksen" (Jew hunt) jalkapallo-ottelun jälkeen. Tämä on kuvottavaa. Huomaamme silti, että Suomessa vasemmistoliitto kertoo tarinaa äärioikeistosta, joka uhkaa yhteiskuntarauhaa. Toki siitäkin saa olla huolissaan. Suomessa on varmaan monta sataa väkivaltaan valmista äärioikeistolaista. Mutta samaan aikaan meillä on kymmeniätuhansia väkivaltaisiin Palestiina-mielenosoituksiin valmiita vihervasemmistolaisia ja heidän lisäkseen satojatuhansia sympatisoijia. Tämä on vaarallista. 

Trump tarttuu kovalla kädellä tähän väkivaltaan, jota on nähty erityisesti yliopistojen kampuksilla. On paljastunut, että Hamasin kotipesä Qatar rahoittaa yhdysvaltalaisia yliopistoja ja on soluttautunut kampuksille. Kyse on pitkään suunnitellusta ja toteutetusta strategiasta, ei mistään spontaanista ilmiöstä. On käsittämätöntä, että Suomessa on edelleen niin paljon hyvin koulutettuja, mutta hyväuskoisia ja sinisilmäisiä ihmisiä, jotka eivät näe islamin mukana leviävää uhkaa. Uskotaan edelleen siihen, että kaikista tulee lopulta niitä ruotsalaisia sosialidemokraatteja, kun vain annetaan tarpeeksi mahdollisuuksia, maksetaan rahaa ja pidetään huolta "kaikkein heikoimmassa asemassa olevista". He nauravat meille. 

On tietysti hyvä osata nauraa itselle. Ei se aina ole helppoa. Mutta sitten pitää vakavoitua ja tietää, kenen joukoissa seisoo. Toivon Trumpille menestyksellistä kautta presidenttina ja odotan paljon.

Lopetan nyt täältä tähän, kuten on tapana sanoa.