tag:blogger.com,1999:blog-235125812024-03-07T11:41:01.297+02:00Arto AntturiHabemus autem thesaurum istum in vasis fictilibus, ut sublimitas sit virtutis Dei, et non ex nobis.
- II Cor. 4,7 -
Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. - 2. Kor. 4:7 -
But we have this treasure in clay jars, so that it may be made clear that this extraordinary power belongs to God and does not come from us.Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comBlogger589125tag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-35960906470300909102023-10-31T08:11:00.000+02:002023-10-31T08:11:02.968+02:00Mikä kansankirkossa on vikana?<p> <b style="font-family: Arial, sans-serif;"><span style="background: white;">Tai mikä kansankirkossa ei ole vikana? </span></b></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;"><i>(Tämä artikkeli on julkaistu teoksessa Jokin meitä yhdistää - Näky kansankirkon jälkeisestä kirkosta. Kirjapaja 2021.)</i></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Koko kansan kirkko on kaunis kuva siitä, miten kokonainen kansakunta on kääntynyt Kristuksen puoleen ja haluaa elää hänen seuraajinaan. Tällainen visio nousee suoraan Matteuksen evankeliumin lopusta, jossa Jeesus antaa opetuslasten tehtäväksi tehdä ”kaikki kansat” hänen opetuslapsikseen. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Historia tarjoaa Armenian apostolisen kirkon synnystä vuonna 301 alkaen esimerkkejä siitä, miten Jeesuksen sanojen toteuttamisessa on onnistuttu kokonaisten kansakuntien osalta. Kristinusko nosti kansoja kokoaan merkittävästi suurempaan rooliin maailmassa. Kristinusko synnytti luostarit, hospitaalit, yliopistot. Samasta maaperästä kasvoi humanismi ja moderni demokratia. Tunnemme myös tämän voittokulun kääntöpuolen. Valtakirkkona kirkosta tuli vallankäyt</span><span lang="SV" style="background: white;">ö</span><span style="background: white;">n kirkko. Evankeliumi alistettiin hallitsijan pyrkimyksille. Kansankirkko menetti universaalin luonteensa ja ryhtyi vaalimaan kansallismielisyyttä.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Suomalainen kansankirkollisuus ei noussut suoraan uusitestamentillisesta ajattelusta tai pyrkimyksestä toteuttaa Jeesuksen antamaa tehtävää. Kansankirkollisuus on osa historiallista jatkumoa. Se oli - ja on jossain määrin edelleen - osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kollektiivista itseymmärrystä valtiokirkkoaseman vähittäin purkauduttua. Kunnat erotettiin seurakunnista 1800-luvun puolivälin jälkeen. Presidentin oikeus nimittää piispoja lakkasi vasta vuonna 2000. Valtion ja kirkon, kuntien ja seurakuntien välinen kiinteä yhteys näkyy ja tuntuu edelleen. Vuonna 1869 vahvistettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäinen kirkkolaki. Kirkkolain vahvistaminen senaatissa ja myöhemmin itsenäisen Suomen eduskunnassa onkin valtiokirkollisuuden viimeisiä jäänteitä. Se sinetöi valtakirkon erityisaseman suhteessa maassa toimiviin muihin uskontokuntiin.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Suomen ortodoksisesta kirkosta joskus käytetty nimitys ”toinen kansankirkkomme” perustuu niin ikään historiaan ja lainsäädännölliseen asemaan. 1800- tai 1900-luvuilla syntyneille kirkkokunnille ei tällaista nimitystä suoda, vaikka niiden osuus väestöstä nousisi ortodoksisen kirkon rinnalle. Katolinen kirkko Suomessa voisi hyvinkin olla ”ensimmäinen kansankirkkomme”, mutta tällaista nimitystä siitä ei ole käytetty.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkollisuus ei nouse kirkon teologiasta eikä tunnustuksesta. Pikemminkin se on pyrkimystä antaa selitys ja legitimiteetti julkishallinnon ja kirkon yhteistoiminnalle tilanteessa, jossa valtaosa väestöstä kuuluu edelleen kansankunnan historiaa määrittäneeseen kirkkokuntaan. Kansankirkollisuus on luonteeltaan säilyttävää, konservatiivista. Kansankirkollisuus käy kamppailua kirkon aseman säilyttämisestä. Jeesuksen sanat Matteuksen evankeliumissa sopivat siihen huonosti.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkkoa on arvosteltu ainakin 1970-luvulta lähtien – joskus akateemisin, joskus enemmän kansanomaisin perustein. Viime vuosina kansankirkon kritiikistä on tullut valtavirtaa. Tämä kirjoitus ei ole kansankirkon kritiikin historiikki. Pikemminkin on kyse sen toteamisesta, että jotain olisi tehtävä. Olemmeko jo saavuttaneet käännepisteen?</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><b><span style="background: white;">Kansankirkko ei ole ulos kutsuttujen joukko</span></b><b><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kreikankielen sana <i>ekklesia</i>, jota Matteus, Paavali ja muut Uuden testamentin kirjoittajat käyttävät kristittyjen yhteisöstä, tarkoittaa julkista kokousta. Erityisesti sanalla viitattiin kansankokouksiin torilla tai muussa julkisessa paikassa. Kreikankielinen Vanha testamentti käyttää <i>ekklesiaa</i> vastineena heprean sanalle <i>qahal</i>, jolla on vastaava merkitys. Israelin teologinen nimitys on <i>qehal </i>YHWH (suomeksi usein ”Herran kansa”, vrt. Apt 7:38 ”<i>silloin kun kansa oli koolla</i> [en tee ekkleesia] autiomaassa”). </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Jeesus tuli etsimään ja pelastamaan niitä, jotka oli jätetty syrjään tästä Jumalan kansan yhteydestä (Luuk. 19: 10). Tehdäkseen sen, hänen oli itsekin astuttava ulos. Heprealaiskirjen mukaan ulos astuminen on myös Jeesuksen seuraajan osa: ”Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen kansan omalla verellään. Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään kantaen” (Hepr. 13: 12–13).</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Sanan <i>ekklesia</i> pohjamerkitys tulee sanoista <i>ek</i> ja <i>kaleoo</i>, kutsua ulos. Ulos kutsumisen erityismerkitys ei Uudessa testamentissa ole niinkään itse sanassa <i>ekklesia</i> ja sen käytössä, vaan siinä, minkälaiseen yhteisöön sillä viitataan. Kristityt on ensin kutsuttu sisää</span><span lang="DE" style="background: white;">n: </span><span style="background: white;">”Te ette siis enää ole vieraita ja muukalaisia vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät” (Ef. 2: 19). Kristityt on kutsuttu osaksi Vanhan testamentin Herran kansaa (<i>qehal YHWH</i>). Samalla toteutuu Herran kansan ja Jumalan valtakunnan profeetallinen rooli: olla merkkinä niille, jotka siitä vähät välittävät. Kristityt kutsutaan olemaan ”nuhteettomia Jumalan lapsia tämän kieroutuneen ja turmeltuneen sukukunnan keskellä” loistaen siinä ”kuin tähdet taivaalla” (Fil. 2: 15). Kristityn elämä on vaeltamista valossa (1. Joh. 1: 6). Valo ei saa jäädä piiloon, vaan sen tulee valaista koko huone (Matt. 5: 15). </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkko toteuttaa omalla tavallaan Jeesuksen alkuperäistä tehtävää kutsumalla mukaan niitä, jotka on muuten jätetty ulkopuolelle. Seurakunta ei ole salaseura, vaan julkinen instituutio. Kirkko ei voi jättää ulkopuolelle ketään. Ovien on oltava auki kaikille. Kaikki tämä on oikein ja hyvää. Kansankirkko kuitenkin epäonnistuu tehtävässään, koska se ei samalla kutsu ulos, toisenlaiseen ja uuteen elämäntapaan, jonka kautta Kristuksen valo loistaa, samalla tietysti muistaen, että evankeliumin aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme (2. Kor. 4: 6).</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkko lähestyy kirkkona olemista toisesta suunnasta. Kansankirkollisuus tarjoaa kristillisyyttä, joka on ulkoistettu ammattilaisille. Olennaista on jäsenyys. Jäsenyys takaa instituution toiminnan. Kirkko voi kyllä julistaa kristillistä elämäntapaa, kutsuu murtamaan leipää ja kuulemaan apostolista opetusta, mutta nämä tehtävät kyetään hoitamaan ilman jäsenten vuorovaikutusta. Ulos kutsuminen, tähtenä loistaminen ja erottuminen maailmasta toteutuvat viran funktioina. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><b><span style="background: white;">Kansankirkko ei usko niin kuin kirkko opettaa</span></b><b><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Se, että kirkon jäsen ei usko niin kuin kirkko opettaa, ei ole pitkiin aikoihin ollut uutinen. Se on lä</span><span lang="DE" style="background: white;">ht</span><span lang="SV" style="background: white;">ö</span><span style="background: white;">kohta, joka tuskin enää järkyttää ketään. Kansankirkko pyrkii parantamaan tilannetta opettamalla entistä paremmin niin kuin kansa uskoo. Kansankirkko ei voi opettaa niin kuin kirkko opettaa, koska sen täytyy ensin kysyä, mitä kansa tahtoo sen opettavan. 2000-luku on ollut seurakuntakyselyiden aikaa. Kyselyt ovat suurten ikäluokkien kulttuurikirkollinen projekti, joka on siirtynyt osaksi kansankirkollista itseymmärrystä. Niiden avulla on etsitty trendejä, joihin toimintaa ja sanomaa voisi kiinnittää.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kyselyitä tehtaileva kirkko on demokraattista päätöksentekoa korostava kirkko. Demokratialla kansankirkko tarkoittaa kirkon opetuksen eli sisällön alistamista kansan äänelle. Oppia lähestytään vallankäyttönä, ei totuuskysymyksenä. Juuri siksi - niin ristiriitaista kuin se onkin - kansankirkollinen seurakuntalaisuuden ihanne on valtaa käyttävä luottamushenkilö, ei evankeliumia todeksi elävä Jeesuksen opetuslapsi. Luottamushenkilön ei odoteta tuntevan Raamattua ja kirkon uskon perusteita, vaan seuraavan trendejä ja edustavan mielipiteitä. Vastuuta kantava, kristillistä elämäntapaa toteuttava nuori aikuinen halutaan mukaan kokoustamaan, muutoin hänen osallisuutensa messuyhteisöön tai muuhun perustason toimintaan mitätöityy.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kirkon uskoon sitoutuva aktiivinen seurakuntalainen on kansankirkon mallissa ahtaan sisäpiirin jäsen. Kirkon uskoon sitoutuva pappi on vallankäyttäjä. Vallankäytöstä - vaikka kaikki tietävät sen olevan välttämätöntä ja monet pyrkivät sitä kohti - on tehty kirosana, joka vain vaivoin peittää alleen avoimen antiklerikalismi eli pappisvastaisuuden. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kirkon viestintä antaa epäselvän äänen, koska se ”saarnaa kuorolle”. Viestintä on kohdistettu omille joukoille, ei uskosta osattomille. Kansankirkossa on tilaa kaikille, joten uskosta ei voi olla osaton. Pahimmillaan kansankirkon viestintä mitätöi, vähättelee ja demonisoi omaa sisäpiiriään.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansan - ainakin osan siitä - silmissä kansankirkko on menettänyt teologisen uskottavuutensa. Se on joko jämähtänyt edelliselle vuosituhannelle tai kadottanut ominaislaatunsa. Sen sijaan, että kirkko ahkerasti ja yksituumaisesti opettaisi kansaa kristinuskon perusteissa pilkasta ja häväistyksestä välittämättä, kansankirkko karttaa opettamista. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Lapsille ei enää voida kertoa evankeliumin totuuksia viranomaisten pelossa, joten kansankirkko indoktrinoi heitä turvallisiin yleishumanistisiin arvoihin. Kristillinen kasvatus, johon vanhemmat ja kummit ”yhdessä seurakunnan kanssa” sitoutuvat kasteessa, on ohentunut virreksi 499 Jumalan kämmenellä. Se on hieno ja kaunis virsi, mutta kun lapsella ei rippikouluun tullessaan ole muuta kristillistä kasvatusta, yksi viikko hienosti toteutettua leirielämää ei voi puutetta korvata. Virren tilalla rippikoululaisen huulilla soi v***u.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><b><span style="background: white;">Kansankirkko ei kouluta pappejaan</span></b><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Pappien yliopistokoulutus on ollut suomalaisen kansankirkollisuuden ylpeyden aihe, eikä syyttä. On voitu luottaa siihen, että saarnatuoliin nousee oppinut sananpalvelija. Oppineisuus ei ole tosin välttämättä tarkoittanut hyvää puhetaitoa, mutta se ei ole tämän kirjoituksen aihe.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Papiksi tullaan edelleen yliopiston kautta. Piispalla on toki mahdollisuus haastatella pappiskandidaattinsa. Lyhyellä ordinaatiokoulutuksella pyritään paikkaamaan yliopisto-opintojen ja pappisviran vaatimusten väliin jäävät ammottavimmat aukot. Vuoden tai parin pappiskokemuksella pääsee pastoraalikurssille.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kyse ei ole siitä, minkälaisia teologisten aineiden opettajia yliopistoissa on. Kyse on siitä, että heidän tehtävänsä on palvella akatemiaa, ei kirkkoa. Yhtenäiskulttuurin aikana asialla ei ollut merkitystä. Se mikä kelpasi akatemialle, kelpasi kirkolle, sillä opiskelijoiden voitiin olettaa olevan saman kristillisen kulttuurin kasvattamia. Kansankirkollisuus elää edelleen yhteinäiskulttuurin aikaa. Akateeminen totuusvaatimus ja oletus kristillisestä kulttuurivaikutuksesta riittävät kirkollisen koulutuksen kriteeriksi. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Pappi ei kuitenkaan pärjää työssään pelkillä akateemisilla ansioilla ja oletetulla yleistiedolla kristillisistä perinteistä. Kirkon työ on rukousta, Jumalan Sanan edessä hiljentymistä, syvää vuorovaikutusta evankeliumin sanoman kanssa. Kansankirkko ei kuitenkaan edellytä tällaisia sisältöjä pappiensa koulutukselta.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><b><span style="background: white;">Kansankirkko ei ole kansan kirkko</span></b><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkko haluaa olla kansalaisten kirkko. Siksi osallistuminen ja sen mahdollistaminen on toistuva aihe 2000-luvun strategioissa ja visioissa. Harvoin strategiat ovat kuitenkaan jalkautuneet selkeiksi toimenpiteiksi. Uuteen 2020 kirkkolakiehdotukseen on tosin lisätty pykälä seurakuntalaisten osallistumisesta. Seurakuntavaalien äänestysikärajaa on laskettu sillä haaveella, että se aktivoisi nuoria osallistumaan. Molemmat esimerkit kertovat vaikeudesta olla aidosti kansalaisten muodostama kirkko.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema perustuu mainintaan Suomen perustuslaissa sekä sen nojalla säädettyyn kirkkolakiin. Mikäli perustuslakia ei muuteta, kirkon julkisoikeudellinen asema ei muutu. Kansankirkko ei tällaista muutosta halua, koska kansankirkon dna perustuu aseman säilyttämiseen. Julkisyhteisöllisestä asemasta johtuva raskassoutuinen hallinto on välttämätön paha. Asetelma tyydyttää jossain määrin sekä konservatiiveja että liberaaleja. Konservatiiveille asetelma merkitsee sitä, että uudistuksia ei voi viedä läpi nopeasti. Liberaaleille se merkitsee lupaa muokata kirkkoa kansan enemmistön mielipiteiden suuntaan.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Seurakunnan kokouksiin (<i>ekklesia</i>, jumalanpalvelus) osallistuu alle kymmenes kirkon jäsenistä. Kansankirkollisuudelle tämä ei ole ongelma. On parempi, että ihmiset lepäävät kotona kuin että he harrastaisivat uskonnollisuutta. Kansankirkko ei tarvitse kansaa.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Merkittävä osa jäsenistä on yhteydessä kirkkoon ja omaan seurakuntaansa vain median välityksellä. Kansankirkollisuuden kannalta tämä on tulevaisuuden kirkko. Kun ihmiset voivat valita mediansa ja sen näk</span><span lang="SV" style="background: white;">ö</span><span style="background: white;">kulman, jonka he kirkosta haluavat kuulla, he eivät ole enää sidoksissa oman seurakuntansa viranhaltijoiden kapeaan ja satunnaiseen näk</span><span lang="SV" style="background: white;">ö</span><span style="background: white;">kulmaan. Kansattomalle kansankirkolle sopii, että sitä johtavat toimittajat ja somevaikuttajat, eivät piispat ja kirkkoherrat.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><b><span style="background: white;">Kansankirkko ei ole missionaalinen kirkko</span></b><b><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Jeesuksen lähetyskäskyssä (Matt. 28: 18–20) ilmaisema ohjelma kansojen kirkosta pitää sisällään ajatuksen oppilaaksi tekemisestä (kr. <i>matheeteuein</i>, sanamukaisesti: opetuslapseuttaa). Juuri siinä kiteytyy kirkon eli Kristuksen seuraajien joukon perustehtävä: tehdä opetuslapsia, seuraajia, oppilaita, niitä, jotka seuraavat Mestaria.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkossa asiaa ei ole totuttu ilmaisemaan näin. Kirkkolaki määrittää kirkon perustehtäväksi “julistaa Jumalan Sanaa ja jakaa sakramentteja sekä toimia muutenkin kristillisen sanoman levittämiseksi ja lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi” (KL 1:2). Seurakunnan tehtäväksi mainitaan kirkon tehtävän toteuttaminen huolehtimalla “jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.” (KL 4:1). Kansankirkko suoriutui tästä tehtävien moninaisuudesta virkojen välityksellä. Jokaiselle perustehtävän osa-alueelle on omat virkansa. Näin kaikki tulee hoidetuksi. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Mutta ei ole tullut. Opetus ei ole mennyt perille, lapsia jää kastamatta, kirkon kasvatusputken läpäisseet parikymppiset eroavat kirkosta, diakonia ei kosketa valtaosaa seurakuntalaisista millään tavalla lähetystyöstä puhumattakaan. Lähdettiin tekemään opetuslapsia, mutta tulikin jäseniä. Ja nyt se ei jäsenille enää riitä.</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Syksyllä 2019 julkaistu Ovet auki – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026 ilmaisee perustehtävän merkityksen vahvasti: “Organisaation on tiedettävä, mitä varten se on olemassa. Kirkon perustehtävä eli mission on edistää Jumalan valtakuntaa ja julistaa Jeesusta Kristusta maailman pelastajana. Tämä on kirkon olemassaolon perimmäinen syy. Perustehtävä ohjaa kaikkea kirkon elämää ja toimintaa.” Voiko sen enää selkeämmin sanoa? Varsinkin, kun tämän jälkeen seuraa vielä lause: “Sen tulisi olla myös jokaisen kirkon jäsenen tapa elää.”</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kristillisyys on elämäntapa. Se on Jeesuksen seuraamista ja oppilaana olemista. Koska se on vaivalloinen ja monella tavalla maailmalle vieras elämäntapa, kristitty tarvitsee toista kristittyä ja jatkuvaa yhteyttä elävään Jeesukseen. Kirkko on siellä, missä Jeesus on. Ja Jeesus on siellä, missä kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään (Matt. 18: 20). </span><span lang="EN-US" style="background: white;">Missionaalinen kirkko ei vain “huolehdi julistustehtävistä” vaan elää todeksi Jeesuksen antamaa tehtävää tehdä opetuslapsia. Tällainen puhe on kansankirkolle vierasta.</span><span lang="EN-US" style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span lang="EN-US" style="background: white;">Luukkaan tallentama Jeesuksen ohjelmanjulistus Nasaretin synagogassa (Luuk. 4: 18–19) on viime aikoina nostettu aivan syystä Matteuksen lähetyskäskyn rinnalle. Jeesus luki Jesajan kirjasta. Tehtävänä on ilmoittaa hyvä sanoma köyhille, vapautus vangituille ja sorretuille, näköä sokeille ja Herran riemuvuoden tuleminen. Ohjelmanjulistuksessa voidaan nähdä evankeliumin sosiaalinen, jopa radikaali poliittinen ulottuvuus. Kansankirkossa se on kuitenkin tarkoittanut poliittisen irrottamista hengellisestä. Jeesuksen läsnäolo, keskinäinen yhteys, leivän murtaminen ja rukous eivät kansankirkossa ole edellytyksiä poliittiselle missiolle. Ne, jotka tuollaista hieman pietismiltä haiskahtavaa uskonharjoitusta harrastavat, pysykööt kuplassaan, kun kirkko antaa lausuntoja yritysverotuksesta, tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista.</span><span lang="EN-US" style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span lang="EN-US" style="background: white;">Sosiaalisen ja hengellisen asettuminen kansankirkossa vastapooleiksi ei ehkä ole kenenkään vika. Se on vain seurausta siitä, että kansankirkon perustehtävä hajoaa työmuodoiksi ja viroiksi. Opetuslapseksi tulemisen läpäisevä ajatus puuttuu. Siinä on molemmat.</span><span lang="EN-US" style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><b><span lang="EN-US" style="background: white;">Kansankirkko taitepisteessä</span><span lang="EN-US" style="background: white;"><o:p></o:p></span></b></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kirkon nelivuotiskertomus 2016-2019 kertoo karulla tavalla kotien kristillisen kasvatuksen ohenemisesta. Kastettujen lasten kokonaismäärä on lähes puolittunut kahdessa vuosikymmenessä reilusta 50.000:sta noin 28.000:een. Alhainen syntyvyys selittää vain osan muutoksesta. Merkittävämpi muutos lienee se, että vielä pari vuosikymmentä sitten kansankirkollisuuden pelastuksena nähty kulttuurikristillisyys on menettänyt otteen nuoriin sukupolviin. ”Luterilainen yhtenäiskulttuuri loi edellytykset kristillisyyden ja vaikkapa kirkollisten toimitusten symboliseen liittämiseen suomalaisuuteen. - - Tässä tutkimuksessa esitettyjen havaintojen perusteella kulttuurikristillinen identiteetti ja sen myötä luterilaisen kirkon mahdollisuus toimia kansalaisuskonnon roolissa on taitepisteessä. Erityisesti milleniaalien sukupolvessa (aineistossa 30–39-vuotiaat) oli nähtävissä suoranainen kulttuurikristillisyyden romahdus” (Uskonto arjessa ja juhlassa. Suomen evankelis-luterilainen kirkko vuosina 2016-2019, s. 254).</span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkollisuus ehkä riitti suurille ikäluokille, mutta nyt se loitontaa. Kansankirkollisuudesta ja sen koko kansaa yhdistävistä rituaaleista on tullut osa ongelmaa, ei sen ratkaisua. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Uudessa tilanteessa kirkon on uudelleen perusteltava olemassaolonsa. Perustehtävä voi kirkastua uudelleen. Anna-Maija Raittilan välittämä profetia kirkon tulevaisuudesta virressä 52 on käynyt toteen: ”Se tehdään köyhäksi.” Kirkon köyhyys ei ole itsetarkoituksellista rahan puuttumista ja telttakokouksiin siirtymistä. Köyhyys on tarvitsemista. Kansankirkko tarvitsee kansaa, koska sillä ei ole sitä enää. Kansankirkko tarvitsee keskinäistä yhteyttä, koska sitä ei ole. Kansankirkko tarvitsee apostolien opetusta, koska opetuslapseksi tullaan kuuntelemalla Mestaria. Kansankirkko tarvitsee elävää Jeesusta, koska kirkko on vain siellä, missä hän on. </span><span style="background: white;"><o:p></o:p></span></p><p class="MsoNormal" style="border: medium; font-family: Arial, sans-serif; margin: 0cm 0cm 4pt;"><span style="background: white;">Kansankirkko on tullut köyhäksi. Siinä on lohtua. “Kun siltä kaikki puuttuu, sen voimattomuus muuttuu ylistysvirreksi”.</span><o:p></o:p></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-45067803953611762442023-04-02T09:12:00.002+03:002023-04-02T09:12:25.386+03:00Vaalipäivä palmusunnuntai<p>Olin liturgina valtiopäivien ekumeenisessa päätösjumalanpalveluksessa keväällä 2011. Liturgi toteuttaa aika täsmälleen etukäteen käsikirjoitettua roolia, vain johdantosanat liturgi voi lausua vapaasti. Onnistuin havahduttamaan kirkkoväen muistuttamalla, miten innokkaasti me kaikki odotamme tulevaa. Pienen tauon jälkeen sanoin: "Pääsiäisaamun riemua, tietenkin." Useimmat saivat itsensä kiinni ajatuksesta, että odotus kohdistuu vaalipäivään, eikä suinkaan pääsiäiseen. No, reaktiot olivat myönteisen huvittuneita.</p><p>Nyt olen siis itse tilanteessa, jossa pääsiäisaamun odotus ja vaalipäivän odotus kilpailevat huomiosta. Vaalipäivä on viikkoa ennen pääsiäistä eli palmusunnuntai. Se ei ole lainkaan huono päivä meditoida valtaa, vastuuta ja vapautta.</p><p>Ensimmäinen lukukappale, Jesaja 50: 4 - 10. </p><p>Profeetan tehtävänä oli - ja on - toimia Jumalan äänitorvena kansalle. <i>"Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta."</i> Tämä tehtävä vaikuttaa käänteiseltä kansanedustajan tehtävään nähden. Voihan kansanedustaja perustellusti mieltää itsensä kansan äänitorveksi jumalien (siis olkiukkojen ja muiden todellisten ja kuvitteellisten valtapositioiden) edessä. Mutta eikö olisi vielä parempi, jos kansanedustaja omaksuu itselleen myös Jesajan kuvaaman tehtävän, "sanalla rohkaista uupunutta".</p><p>Ja profeetta jatkaa: <i>"Aamulla hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin. Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni."</i> Ensimmäinen tehtävä on kuunnella. Vasta sitten voi puhua, kun on ensin kuunnellut. Kaduilla ja toreilla voi kulkea puhumassa tai kuuntelemassa. Jotta voi kuulla, on ensin itse opittava olemaan hiljaa. Se voi olla vaikeaa, jos on hyvä supliikki ja taitava kieli.</p><p>Heräsin tänä aamuna, palmusunnuntaina, lauluun, joka tuli kaukaa lapsuudesta. Olin vielä puoliksi unessa, ja kuoron ääni tuntui tulevan lähemmäksi. <i>Herralta kun kutsu soipi, Herralta kun kutsu soipi, Herralta kun kutsu soipi, valtaistuimelle riemuin rientelen!</i> Ei tällaisia lauluja enää kukaan laula, ajattelin. Vanha runokieli - "soipi" ja "rientelen" - kuulostaa erikoiselta. Mutta laulussa on enemmän kuin sanat. Siinä on intomielinen toiveikkuus. Odotetaan sitä hetkeä "kun". Ei "jos". Kaikki epävarmuus ja epäilys puuttuu. On vain odotus, joka melkein nostaa kantapäät ylös lattiasta.</p><p>Markku Tenhunen kysyi minulta torstaina <a href="https://www.youtube.com/watch?v=cEHK5ZLz1gc" target="_blank">IRR-TV:n haastattelussa</a>, mikä on tunnuslauseeni. Vastasin: <i>Life is a constant struggle between expectations and experience</i>. Suomeksi: "Elämä on jatkuvaa kamppailua odotusten ja toteutuneen todellisuuden välillä." Ehkä tämä motto tuntuu sopivalta juuri siksi, että helluntailaiset herätyskokouslaulut toimivat kasvattajinani. Odotukset ovat korkealla, taivaassa asti. Todellisuus on sitten jotain aivan muuta. </p><p><i>"Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni parran revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä. Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Minä tiedän, etten jää häpeään, sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni - kuka voisi minua syyttää!"</i> </p><p>Palmusunnuntain profetia saa vakavamman sävyn. Samalla profeetan sanat murtavat aukon historian kulkuun ja avaavat ajattomuuden. On kyse samanaikaisesti Jesajasta, tulevasta Messiaasta, kärsivästä Jeesuksesta ja niistä tuhansista, joita on Jeesuksen seuraamisen vuoksi häväisty.</p><p>On tietysti täysin eri asia joutua häväistyksi uskonsa ja periaatteidensa vuoksi kuin omien syntiensä tähden. Häpeä on sosiaalisen median aikakautena noussut potenssiin kaksi tai kolme. Häpeää käytetään tietoisesti ja laajasti. Silloinkin, kun kyse on oikeasti jostain häpeällisestä teosta, median kautta välittyvä häpeärangaistus tuntuu joskus kohtuuttomalta.</p><p>Suoraan sanottuna odotin saavani paljon enemmän kuraa ja vastustusta, kun asetuin ehdokkaaksi. Olinhan joutunut tammikuun alussa pahantahtoisen mustamaalausyrityksen kohteeksi. Moni on asiaa ihmetellyt, kun on googlannut nimeni. Useimmat tosin näkevät jo otsikoista, että jokin siellä haiskahtaa. Olen oman puoleni asiasta kirjoittanut tänne blogiin (<a href="https://antturi.blogspot.com/2023/01/niin-mina-siis-tammoisenani-palvelen.html" target="_blank">Niin minä siis tämmöisenäni palvelen</a> ja <a href="https://antturi.blogspot.com/2023/01/mita-todella-tapahtui.html" target="_blank">Mitä todella tapahtui</a>), eikä siitä sen enempää. Päättelin jo silloin joulu-tammikuussa, että jos kuraa tulee, se todennäköisesti tulee syystä. Syyttäjät tosin eivät välttämättä puhu totta, mutta itsensä kanssa on oltava tosissaan.</p><p>Elämä on jatkuvaa kamppailua odotusten ja kokemuksen välimaastossa. Odotuksia on hyvä olla. On kurotettava eteenpäin ja ylöspäin. Ja on oltava valmiina polvistumaan alas, noukkimaan sirpaleita ja koskettamaan maata.</p><p>Palmusunnuntai on hyvä vaalipäivä. Jeesus ratsastaa aasilla Jerusalemiin. Odotukset ovat korkealla. "Tunnelma vaalikentillä on hyvä", sanoisi puoluesihteeri. Jeesus itse tietää, mikä häntä odottaa. Kunnian kuningas astuu valtaistuimelleen häpeän, nöyryytyksen ja kuoleman tietä. Siksi hän voi sanallaan rohkaista uupunutta.</p><p>Odotan pääsiäisaamua, jolloin valtaistuimelle riemuin rientelen.</p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-79802376603929829642023-03-19T18:16:00.007+02:002023-03-19T18:16:57.074+02:00Hyvää perusruokaa, ei ideologiaa<p>Mielenkiintoinen kohtaaminen tapahtui tänään Narinkkatorin vaalimökillä. Tervehdin ohi kulkevaa miestä, joka sanoi ruotsiksi, että ei ymmärrä suomea eikä äänestä Suomessa. Kun vastasin ruotsiksi, hän pysähtyi keskustelemaan. Hän kertoi olevansa elintarviketieteen tutkija ja olleensa juuri Pohjanmaalla luennoimassa aiheesta. Suomi on hänen mukaansa maailman huippua elintarviketaloudessa. Suomalainen elintarviketutkimus sen sijaan keskittyy epämääräisiin - ja epäterveellisiin - innovaatioihin puhtaan perustuotannon kustannuksella. Hän näytti kännykältään taulukoita, jotka kuvasivat globaaleja trendejä. Koululaisille pitäisi antaa hyvää perusruokaa, mihin kuuluu maito, kananmuna ja liha, mutta suurissa kaupungeissa on painetta luopua näistä. Kerroin olevani melko yllättynyt hänen näkemyksistään. Oma käsitykseni on ollut, että suomalainen innovaatio on maailman huippua myös elintarvikealalla. Hän pudisteli päätään ja kehui peruselintarvikkeiden tuotantoa. Keskellä hälyisää toria ei ollut mahdollista syvällisempään keskusteluun, joten mies jatkoi matkaansa.</p><p>Mieleeni nousi Singaporen resepti, jolla se nousi köyhästä kehitysmaasta maailman huipulle viidessä vuosikymmenessä. Singapore itsenäistyttyä vuonna 1965 se ryhtyi toteuttamaan kolmen kohdan MPH-ohjelmaa: M = meritokratia, P = pragmaattisuus, H = honesty, rehellisyys.</p><p><i>Meritokratiassa</i> tehtäviin valitaan aina se, jolla on parhaat edellytykset (meriitti) tehtävän hoitamiseen. Sukulaisten tai liikekumppanien suosimista ei sallita. <i>Pragmaattisuus</i> tarkoitti sitä, että päätöksiä ei tehdä ideologisista lähtökohdista, vaan sen mukaan, mikä toimii. <i>Rehellisyys</i> tarkoittaa korruption kitkemistä. Näiden kolmen periaatteen noudattamisella Singapore on noussut 1960-luvun köyhästä kehitysmaasta maailman huipulle. Singaporessa on maailman yrittäjäystävällisin sääntely ja se kuuluu maailman ehdottomaan kärkeen taloudellisesti. Samaan aikaan maa on noussut <a href="https://thedocs.worldbank.org/en/doc/7c9b64c34a8833378194a026ebe4e247-0140022022/related/HCI-AM22-SGP.pdf" target="_blank">Human Capital Indexissä</a> lähes kaikissa kategorioissa Suomen edelle. Euroopan maista ilmeisesti vain Irlanti kykenee osoittamaan vastaavaa kehitystä.</p><p>Oman arvioni mukaan Suomi pärjää kohtuullisen hyvin sekä meritokratiassa että rehellisyydessä. Sen sijaan nykyisen vihervasemmistolaisen hallituksen keskeisin virhe on ollut ideologisuus. Muodissa olevan ideologian mukaisia päätöksiä on lähdetty toteuttamaan sokeassa uskossa siihen, että jotain hyvää niistä voisi ehkä seurata. Yksi järkyttävimmistä esimerkeistä oli juuri hyväksytty laki sukupuolen ilmoittamisesta. On käsittämätöntä, että kokoomuksessa ja keskustassa pragmaattinen harkinta alistettiin ideologiselle sumutukselle.</p><p>Mutta toki muitakin esimerkkejä on. Opetushallitukseen on pesiytynyt vasemmistoideologinen kehittämisvimma, jonka innovaatiot vievät resursseja pois perusopetuksesta. Tästä kärsii koko koulujärjestelmä. Ilmeisesti sama ideologisuus on valtaamassa elintarvikealan kouluruokailusta akateemiseen tutkimukseen.</p><p>Voi tietenkin olla, että liioittelen ideologisuuden todellista vaikutusta. Tai sitten en. Ideologioiden kanssa pitää kuitenkin olla tarkkana. Jos niille antaa periksi, ne syövät aamupalaksi sellaiset asiat kuin yhdenvertaisuus, vapaus ja järki.</p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-4812532054064842972023-03-10T15:51:00.002+02:002023-03-10T16:00:48.611+02:00Vaalikonevastauksia<p>Tässä linkit omiin vastauksiini.</p><p><br /></p><p>YLEISIÄ VAALIKONEITA</p><p>Alma Media <a href="https://www.uusisuomi.fi/vaalikone2023#/vaalipiiri/430/ehdokas/64540">https://www.uusisuomi.fi/vaalikone2023#/vaalipiiri/430/ehdokas/64540</a></p><p>YLE <a href="https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eduskuntavaalit2023/1/ehdokkaat/244?lang=fi-FI">https://vaalit.yle.fi/vaalikone/eduskuntavaalit2023/1/ehdokkaat/244?lang=fi-FI</a></p><p>MTV <a href="https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone#/vaalipiirit/1/ehdokkaat/143">https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone#/vaalipiirit/1/ehdokkaat/143</a></p><p>Helsingin Uutiset <a href="https://www.helsinginuutiset.fi/vaalikone/#/vaalipiirit/1/ehdokkaat/533">https://www.helsinginuutiset.fi/vaalikone/#/vaalipiirit/1/ehdokkaat/533</a></p><p><br /></p><p>ERITYISKYSYMYKSIIN KESKITTYVIÄ VAALIKONEITA</p><p>Duunitori <a href="https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokas/helsinki/arto-antturi-kristillisdemokraatit-helsinki">https://duunitori.fi/vaalikone/ehdokas/helsinki/arto-antturi-kristillisdemokraatit-helsinki</a></p><p>Vapaa-ajattelijat ry <a href="https://uskonnonvapaus.fi/vaalit/eduskunta2023/267">https://uskonnonvapaus.fi/vaalit/eduskunta2023/267</a></p><p>Lasten oikeudet ry <a href="https://lastenoikeudet.fi/eduskuntavaaliehdokkaat2023/nayta_ehdokas.php">https://lastenoikeudet.fi/eduskuntavaaliehdokkaat2023/nayta_ehdokas.php</a></p><p>Auto- ja liikenneala AKL <a href="https://akl.fi/uutishuone/liikennevaalikone/#/ehdokkaat/CANDIDATE_7wdkpqWuxkf58zfFvFGmR5?lng=fi">https://akl.fi/uutishuone/liikennevaalikone/#/ehdokkaat/CANDIDATE_7wdkpqWuxkf58zfFvFGmR5?lng=fi</a></p><p><br /></p><p>KANNANOTTONI SUOMEN ROOLIIN GLOBAALEISSA ILMASTOTALKOISSA</p><p><a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arto-antturi/suomen-rooli-ilmastotalkoissa/?fbclid=IwAR3TCVc_lqSU-oAjO08EkueSbC-ONP8GEHWMIpyHe7CL3r7Ukh2N7w4C8wM#comment-3849086">https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/arto-antturi/suomen-rooli-ilmastotalkoissa/?fbclid=IwAR3TCVc_lqSU-oAjO08EkueSbC-ONP8GEHWMIpyHe7CL3r7Ukh2N7w4C8wM#comment-3849086</a></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-77782712493236042112023-03-09T11:16:00.001+02:002023-03-09T11:16:17.719+02:00EDUSKUNTAVAALIT<p>Nehän pidetään tänä vuonna palmusunnuntaina 2.4.2023. Tätä kirjoittaessani vaaleihin on jokseenkin kolme ja puoli viikkoa. Kohta ne on jo ohi. Tulee pääsiäinen, alkaa kevät ja ajatus siirtyy kesälaitumille. Mitä teen huhtikuussa ja sen jälkeen, sen päättävät äänestäjät.</p><p>Olen pitänyt tätä blogia vuodesta 2006. Kestäköön se siis myös nämä vaaliviikot. Vaaleja varten julkaisin erikseen nettisivut <a href="http://artoantturi.fi">artoantturi.fi</a>.</p><p>Selaamalla oikealla olevaa arkistoa käy nopeasti ilmi, että bloggaaminen oli kiihkeimmillään 2006 - 2011. Sitten tuli Facebook. Vuonna 2018 kirjoitin neljä ja 2021 vain kolme blogikirjoitusta koko vuonna. </p><p>Vuonna 2020 en kirjoittanut mitään, vaikka tapahtumia riitti. Maaliskuussa sain koronatartunnan, sairastuin vakavasti ja jouduin sairaalaan hyvin pahassa kunnossa. Valmistauduin kuolemaan. Elämä kuitenkin voitti ja pääsin kotiin kahden viikon sairaalajakson jälkeen. Muutaman kuukauden kuluttua jätin kirkkoherran viran ja syyskuuna alussa siirryin Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajaksi. </p><p>Vuosikausiin en kaivannut kirjoittamista. Tuntui siltä, että olin jo sanottavani sanonut. Tai että avaisin ajatuksiani vain valikoiden ja erityisistä syistä, pyydettäessä. Äidillä todettiin viime vuonna etenevä aivohalvaus, joka on rajoittanut hänen puhekykyään rajusti. Kysyin häneltä syksyllä, harmittaako, kun on niin vaikea löytää sanoja. Äiti vastasi: Ei harmita. Se tuntui hyvältä vastaukselta. Ei aina tarvita sanoja.</p><p>Silti on hyvä katsella tämän blogin kehkeytymistä vuosien varrella. Minkä kirjoitin, sen kirjoitin. Ο γεγραφα, γεγραφα. Kirjoitukset kertovat omaa tarinaansa. Ja onhan siellä myös viisaita kirjoituksia.</p><p>Politiikkaa tietysti tehdään sanoilla. Yhteisten asioiden hoitaminen on kommunikaatiota. Latinan sana com-mūnico on johdos sanasta com-mūnia, yhteiset (virka)tehtävät. </p><p>Sain isältä muistolauseen, kun minut 1998 vihittiin pappisvirkaan. Tu vero vigila in omnibus, labora, opus fac evangelistae, ministerium tuum imple (2. Tim. 4:5). Siinä on aivan toinen virkaa tarkoittava sana, ministerium, kreikaksi διακονια, palvelu(tehtävä). Virkaa ei siis hoideta vain sanoin, vaan myös käytännön toimin, muita palvellen. Näin olkoon myös maallisissa, ei vain kirkollisissa, viroissa ja luottamustoimissa.</p><p><br /></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-26668773455830047692023-03-09T09:38:00.000+02:002023-03-09T09:38:06.962+02:00Suomi alkaa rahoittaa muiden EU-maiden sosiaaliturvaa<p style="text-align: left;"><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Eduskunnan suuren valiokunnan lausunto 15.6.2022 oli erittäin kriittinen suhteessa EU:n sosiaaliseen ilmastorahastoon (</span><span style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 29, 29); color: #1d1d1d;">SuVL 11/2022 vp─ U 61/2021 vp)</span><span style="color: #1d1d1d;">. Lausuntoon jätetyissä eriävissä mielipiteissä KD, PS ja Kok esittivät sosiaalisen ilmastorahaston torjumista kokonaan. <br /></span></span><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Seuraavalla viikolla 22.6.2022 asiasta äänestettiin Euroopan parlamentissa. Sosiaalisen ilmastorahaston perustaminen voitti murskaluvuin 479-103, 48 tyhjää.<br /></span></span><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;"><br /></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Suomen edustajista esityksen puolesta äänestivät Vihreiden kolme edustajaa, Kokoomuksen Pietikäinen, Vasemmistoliiton Modig sekä Rkp:n Torvalds. Vastaan äänestivät Perussuomalaisten Hakkarainen ja Huhtasaari. Tyhjää äänestivät Virkkunen (kok), Heinäluoma (sd), Kumpula-Natri (sd), Katainen (kesk). Edustajat Sarvamaa (kok) ja Pekkarinen (kesk) olivat poissa.<br /></span></span><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;"><br /></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Näyttää siltä, että Suomen hallituksen, eduskunnan ja erityisesti Kokoomuksen kriittinen suhtautuminen tällaisen rahaston perustamiseen ei tavoittanut puolueiden meppejä. <br /></span></span><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Kriittisestä suhtautumisesta ei ole hyötyä, jos se tarkoittaa vain vähän paremman neuvottelutuloksen yrittämistä. Neuvotteluissa ei ole saatu eikä ole odotettavissa merkittävää menestystä.<br /></span></span><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;"><br /></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Helmikuun lopulla eduskunnan Brysselin-toimisto raportoi, että ”jäsenmaiden suurlähettiläät hyväksyivät poliittisen sopimuksen sosiaalisesta ilmastorahastosta”. Nyt siis neuvosto, parlamentti ja komissio neuvottelevat lopullisesta päätöksestä suojassa julkisuudelta. Suomen eduskunnalta puuttuu mahdollisuus käsitellä neuvottelun tulosta uudelleen.<br /></span></span><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;"><br /></span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="font-family: arial;"><span style="color: #1d1d1d;">Kaiken tämän tuloksena Suomi alkaa kustantaa toisten maiden sosiaaliturvaa. Sen ei pitäisi olla mahdollista, sillä perussopimuksissa sosiaaliturva kuuluu jäsenmaiden toimivaltaan.</span></span></p><p style="text-align: left;"><span style="color: #1d1d1d; font-family: Calibri, sans-serif; font-size: 12pt;"><br /></span></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-74102208048802062782023-02-24T11:10:00.004+02:002023-02-25T08:46:23.747+02:00Usko(nto), yksilö, instituutio<p><span face="Calibri, sans-serif" style="font-family: inherit;">Tarjosin oheista kirjoitusta laskiaissunnuntaina Helsingin Sanomiin, mutta se taitaa olla turhan kriittinen kustantajaa kohtaan.</span></p><p><span face="Calibri, sans-serif" style="font-family: inherit;"><br /></span></p><p><span face="Calibri, sans-serif" style="font-family: inherit;">Kirjailija Antti Hurskainen osallistuu alati vellovaan uskontokeskusteluun kustannusyhtiö Siltalan nettikolumnissa otsikolla <a href="https://www.siltalapublishing.fi/blogi/kaikki-taitelijat-paasevat-taivaaseen-kaikki-kolumnistit-eivat/" target="_blank">Kaikki taiteilijat pääsevät taivaaseen, kaikki kolumnistit eivät</a>. Hurskainen silpoa retostaa Sixten Korkmanin ja Turun piispan kolumnit ja samalla myös muiden ”kirkollisesta hohteesta osansa haluavien vallankäyttäjien” voimattomat hengentuotteet Jeesuksen sanoman edessä. Hän kertoo ymmärtävänsä huonosti vasemmistolaisten taiteilijoiden uskontoantipatioita.</span></p><p><span face="Calibri, sans-serif" style="font-family: inherit;">Tähän on tultu. On parahdettava kovaa, koska keskustelu uskosta ja uskonnosta on niin ennakoitavaa. 2000-luvun aikana ahdasmielisyyden määre on liitetty uskonnollisuuteen niin onnistuneesti, että meillä on kasvanut sukupolvi, joka ajattelee niiden merkitsevän samaa asiaa. Tosiasiassa uskonto on se muki, jota ilman aamulatte pitäisi kaataa suoraan syliin.</span></p><p><span face="Calibri, sans-serif" style="font-family: inherit;">Muistan, kun piispa Eero Huovisen aikana vierailimme Helsingin hiippakuntavaltuustona Sanoma-talossa päätoimittaja Reetta Meriläisen kutsusta. Meriläinen valotti meille Helsingin Sanomien linjaa uskonasioissa. Nuorsuomalaisen aatteellisen perinnön mukaisesti Hesari pitää pienen ihmisen puolta instituutioita vastaan. Vihdoinkin ymmärsin! Kirkko on instituutio, niinpä sen valtaa pitää heikentää. Ja koska kristinusko on kirkon omaisuutta, heikentäminen tapahtuu heikentämällä kristinuskoa.</span></p><p><span face="Calibri, sans-serif" style="font-family: inherit;">Ymmärrän tätä ajattelua jonkin verran, koska isoisäni oli nuorsuomalainen liberaali. Isä kävi omaa kampanjaansa valtiokirkkoinstituutiota ja siinä sivussa saddukealaista Hesaria vastaan.</span></p><p class="MsoNormal" style="margin: 0cm;"><span style="font-family: inherit; font-size: 12pt;">Mutta silti esittämäni johtopäätös on väärin. Kristinusko ei ole instituution omaisuutta vaan pienen ihmisen omaa uskoa. Se on Sanan leipää ja elävää vettä. Älkää ottako sitä ihmisiltä pois. Antakaa lapsille leipää. Antakaa nuorille usko ja toivo. Kirkko instituutiona ja konkreettisina rakennuksina kantaa sisällään aarretta, joka kuuluu kaikille, ei vain älyköille ja nokkelille. Älkää sysätkö tätä aarretta yksityisyrittäjille ja puoskareille. Älkää jättäkö nuorisoa ylikansallisen viihdesaasteen armoille, sillä se jyrää maahan isonkin kustantajan.</span></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-26032466342645662772023-01-22T17:20:00.001+02:002023-01-22T20:08:08.779+02:00Ahkeruus on lasten leikkiä<p>Vanha juutalainen tarina kertoo hasidista, joka tuli valittamaan rabbi Wolfille toisten pelaavan korttia niin että yötkin muuttuvat päiviksi. - Se on hyvä, rabbi Wolf kuitenkin vastasi. - Niin kuin kaikki ihmiset, hekin tahtovat palvella Jumalaa, mutta eivät oikein tiedä miten. Nyt he kuitenkin oppivat pysymään valveilla ja keskittymään yhteen asiaan. Kun he saavuttavat tässä täydellisyyden, heidän ei tarvitse muuta kuin kääntyä - ja millaisia Jumalan palvelijoita heistä silloin tuleekaan!</p><p>Tarina löytyy Martin Buberin kirjasta Tie on jalkojesi alla. Juutalaista elämänviisautta itäisestä Euroopasta (Karas-Sana 2000). Samassa kirjassa on toinenkin aiheeseen liittyvä oivallus. "Lapselta opit kolme asiaa: lapsi on iloinen ilman mitään erityistä syytäkin; lapsi ei ole hetkeäkään toimettomana; mitä lapselta puuttuu, sitä se pontevasti tahtoo."</p><p>Toimeliaisuus on ihmisen luontainen ominaisuus. Toimeliaisuus tekee ihmisen iloiseksi. Ahkeruus on ilomme, sanotaan.</p><p>Ahkeruus on hyve, jolla on huono maine. Ahkeruuteen on patistettu ja väsynyttä on moitittu laiskaksi. Tai ahkeruuteen vedoten on unohdettu levon merkitys. Mutta silloin kadotetaan ahkeruuden juju. Ahkeruus on luontaista touhukkuutta. Se on sitä, mitä ihminen tekee ollessaan lapsen kaltainen.</p><p>Yhteiskunta kanavoi ihmisen luontaista ahkeruutta. Yrittämiseen tulee kannustaa ja luovuutta pitää vaalia. Työnteosta pitää palkita. Ja väsyneitä tulee tukea, niin että luontainen touhukkuus saa uudelleen mahdollisuuden. Työkykyinen ja työhön halukas ylivelkaantunut on parempi saada takaisin työelämään kuin pitää ulosoton vuoksi pelkkien yhteiskunnan tukien varassa.</p><p><br /></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-22402308601076071502023-01-18T09:33:00.001+02:002023-01-18T09:33:13.161+02:00Vapaa kansalaisuus ja oikeus opetukseen<p><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-family: system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Prof. emer. Liisa Keltinkangas-Järvinen nostaa <a href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009333148.html" target="_blank">Ilta-Sanomien jutussa</a> esiin huolestuttavan ilmiön. Väärään ideologiseen lähtökohtaan perustuvat opetussunnitelmat ajavat kasvattajien ammattitaidon yli. </span></p><p><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-family: system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">"Koulun arkipäivässä on tehty uudistuksia, jotka eivät ole kehityspsykologisen tiedon mukaisia. Esimerkiksi kahdeksanvuotiaalta ei voida vaatia itseohjautuvuutta, koska sitä vastaava osio aivojen otsalohkossa kehittyy vasta parikymppisenä." </span><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-family: system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Lukiolaisten uupuminen ja mielenterveysongelmien lisääntyminen liittyvät hänen mukaansa samaan ilmiöön, jossa lapsilta ja nuorilta vaaditaan pedagogisen ideologian mukaisia taitoja, joihin heidän kypsyystasonsa ei riitä. Oppimistulosten heikkeneminen liittyy myös tähän.</span></p><p><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-family: system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Keltinkangas-Järvinen puhuu nähdäkseni ilmiöstä, jolla on poliittis-ideologinen tausta. Suomessa on puhuttu niin monta vuosikymmentä "hyvinvointivaltion" ylivertaisuudesta, että yhteiskunnan ja vapaan kansalaisen roolit ovat tehneet kuperkeikan. Tavallaan kyse on vanhasta sosialistisesta ihanteesta. Vapaa ja aktiivinen kansalaisuus alistetaan julkiselle vallalle, koska julkisen vallan katsotaan edustavan hyvää. Hyvinvointivaltiossa hyvinvoinnin ajatellaan valuvan valtiolta alamaisille sen sijaan, että kansalaiset yhdessä loisivat edellytykset hyvinvoinnille.</span></p><p><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-family: system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Tosiasiassa tietysti valtion ja kaiken julkisen vallan tulee aina olla vapaan kansalaisuuden palvelija. Siksi on <a href="https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2" target="_blank">perusoikeudet</a>. Ne kertovat, millä tavalla julkisen vallan on kohdeltava kansalaisiaan. Sivistyksellisistä oikeuksista perustuslaki sanoo (2:16): </span><span style="background-color: white; caret-color: rgb(68, 68, 68); color: #444444; font-family: IntervalSansProRegular, "Helvetica Neue", Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 15px;">Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.</span></p><p><span style="background-color: white; caret-color: rgb(68, 68, 68); font-family: IntervalSansProRegular, "Helvetica Neue", Arial, Helvetica, sans-serif; font-size: 15px;">Lapsilla on oikeus saada opetusta. Sitä varten Suomessa on ammattitaitoinen opettajakunta. Sitä varten vanhemmat lähettävät lapsensa kouluun.</span></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-25776223529836219062023-01-10T20:54:00.004+02:002023-01-10T21:13:49.650+02:00Empatia ei riitä<p><span style="font-family: verdana;">Onko YLE:llä poikkeuksellisen fiksuja kolumnisteja vai osaako jokin algoritmi vain kohdentaa ne juuri minulle? <span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; white-space: pre-wrap;">Nuori tutkija Jamie Vesterinen kirjoittaa otsikolla <a href="https://yle.fi/a/74-20008958?fbclid=IwAR0crJkRKbMr2bQFNGkQaYVIPso0v0u72QbEPhcnuXA0aNpB_dDqg1nKbs8" target="_blank">Virheen palkkana on julkisuudessa häpäisy, ja siksi keskustelukulttuurimme on jatkuvaa kinastelua</a>. Vesterinen hehkuttaa: "Erityisen kutkuttavaa on saada virheestä kiinni joku, joka on kanssamme eri mieltä. Se tuntuu samalta, kuin raaputusarvasta paljastuisi voitto tai ongella alkaisi kala syödä. - - Mutta toisen virheistä nauttiminen on lyhytnäköistä. Se on täysin päinvastaista rakentavan keskustelun tavoitteiden kanssa." </span></span><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-family: verdana; white-space: pre-wrap;">Kolumni kannattaa lukea erityisen tarkkaan siellä, missä tehdään niin kutsuttua kirkollista viestintää.</span></p><p><span style="font-family: verdana;"><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; white-space: pre-wrap;">Sain tänään eräältä ystävältä sähköpostissa samaa aihepiiriä käsittelevän PP-esityksen. Hänen mukaansa kiusaaminen ei koske vain koulua, vaan asenne on pesiytynyt kulttuuriimme: "Lapsemme eivät ole </span><span style="caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; white-space: pre-wrap;"><a style="color: #385898; cursor: pointer;" tabindex="-1"></a></span><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; white-space: pre-wrap;">itse keksineet kiusaamista vaan ovat kasvaneet kiusaamiskulttuurissa ja ovat oppineet, että kiusaamalla käytetään valtaa eikä siitä joudu vastuuseen." Virallisesti kyllä osaamme korostaa, että virheitä on lupa tehdä. Tosielämä on toista. Virheistä sakotetaan ja rankasti. Kun rohkeus viedään pois, innovaatio pakenee muualle.</span></span></p><p><span style="font-family: verdana;"><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; white-space: pre-wrap;">Luin Rutger Bregmanin kirjaa Human kind. A Hopeful History (kirja on suomennettu nimellä <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyvän_historia_–_Ihmiskunta_uudessa_valossa" target="_blank">Hyvän historia</a>). Yksi luku käsittelee empatiaa. Hän viittaa Paul Bloomin sosiaalipsykologian alaan kuuluvaan kirjaan Just Babies. The Origins of Good and Evil (2013). Bloomin mukaan empatia on toivottoman rajallinen kyky. Empatia ottaa syliin ja ymmärtää, mutta kohdistuu vain lähimpiin, siis niihin, joihin samastut. "Muut" ovat pahoja. Empatia on sisäistettyä uhriutta. Siksi se luo vahvoja yleistyksiä vihollisista. "The more we identify with victims, the more we generalize about our enemies." Syliin ottavan ja viholliskuvia vaalivan empatian lisäksi tarvitaan laajempi näkemys.</span></span></p><p><span style="font-family: verdana;"><span style="background-color: white; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; white-space: pre-wrap;">Ei tarvitse tuntea minua kovinkaan hyvin veikatakseen, että tässä kohtaa viittaan Jeesukseen. Niin tietysti. Hän oli "täynnä armoa ja totuutta". Se on evankelista Johanneksen arvio Mestarimme erityispiirteistä. Armo ottaa syliin. Totuus muistaa, että kaikki muutkin kaipaavat syliä. </span></span></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-44913942179674134052023-01-09T11:53:00.003+02:002023-01-09T12:24:04.670+02:00Kriisinkestävyyttä<p>Näin siinä sitten kävi. <a href="https://www.kdlehti.fi/2023/01/09/kd-tavoittelee-omaa-kansanedustajaa-helsingissa-uudet-ehdokkaat-arto-antturi-elie-el-khouri-ja-sari-makimattila/" target="_blank">Lupauduin ehdolle</a> 2.4.2023 pidettäviin eduskuntavaaleihin Helsingin vaalipiirissä Kristillisdemokraattien listalla sitoutumattomana ehdokkaana. </p><p><a href="https://www.kdlehti.fi/2023/01/09/rovasti-arto-antturi-ehdolle-helsingissa-osallistuminen-politiikkaan-poltteli-vuosien-ajan-mutta-kielsin-sen-itseltani/?fbclid=IwAR1JueNqyTXYJwUN7tOpq0t4W-BZ0HPY2OkJSW1RdCTiZxY_VLQQ-B-544A" target="_blank">KD-lehden haastattelussa</a> avaan päätöksen taustoja. Kun ajatus ehdokkuudesta tuli esiin ensimmäisen kerran joulukuun alussa, viittasin sille kintaalla. Tarvittaisiin kova potku takalistoon, että lähtisin sellaiseen yritykseen. Nyt pitää siis kiittää potkijoita. Päätös ehdokkuudesta oli lopulta selvä, kun se joulukuun lopussa piti tehdä.</p><p>Mutta ei sen enempää taustoista. Nyt minulta tietysti kysytään, mitkä ovat vaaliteemasi ja mitä asioita lähdet ajamaan. Sitä en ole ihan vielä valmis sanomaan. Yksi sana on kuitenkin noussut mieleen, kun mietin, mitä Suomessa tarvitaan.</p><p><b>Nyt tarvitaan kriisinkestävyyttä.</b></p><p>Venäjän uhka on todellinen. Paras suoja on huolellinen varautuminen ja uskottava puolustus. Mutta Venäjä ei ole keskeisin uhkatekijä.</p><p>Luonnon kantokyky murenee, sanoo Sitran <a href="https://www.sitra.fi/julkaisut/megatrendit-2023/" target="_blank">Megatrendit 2023</a>. Oheisessa kaaviossa juuri luonto on nostettu muutosten kokonaiskuvan keskelle. Uhka on todellinen. Me ihmiset olemme todella laiminlyöneet Jumalalta saamamme tehtävän varjella luomakuntaa.</p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_1y7hXyEhz_75uW_5qI_1eewYrWZnPZEsCoKRvOPeAJTbaBTewmO8yNaMSC_KqDKHyr99KaUVDVnoj9pcKOxdlHpqGJTInJh--PzuB3cWLbYa6aSUFydyat2aN_uYAA02Q6Bhnm3u6erq5aPo3rDPwtbIWH1KeaiJg9eNm3crC8COmfF7XH8/s680/SITRA%20Megarendit%202023.png" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="640" data-original-width="680" height="301" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj_1y7hXyEhz_75uW_5qI_1eewYrWZnPZEsCoKRvOPeAJTbaBTewmO8yNaMSC_KqDKHyr99KaUVDVnoj9pcKOxdlHpqGJTInJh--PzuB3cWLbYa6aSUFydyat2aN_uYAA02Q6Bhnm3u6erq5aPo3rDPwtbIWH1KeaiJg9eNm3crC8COmfF7XH8/s320/SITRA%20Megarendit%202023.png" width="320" /></a></div><br /><p></p><p>Mutta luonnon kantokyvyn mureneminen ei sittenkään ole keskeisin uhkatekijä.</p><p>Talouden alueella nähdään useita uhkatekijöitä. Liian moni Suomessa joutuu turvautumaan yhteiskunnan tukiin. Talous vetää, mutta työllisyys laahaa. Yrittäminen on liian vaikeaa, eikä siihen kannusteta. Ylivelkaantuneiden ja päivästä päivään sinnittelevien kansalaisten määrä on huolestuttava. Valtion velkataakkaa on pystyttävä keventämään tulevien sukupolvien vuoksi. Mutta talous ei sittenkään ole keskeisin uhkatekijä.</p><p><b>Keskeisin uhkatekijä on henkisen kriisinkestävyyden vaje.</b> Jos sitä ei ole, ei muillekaan asioille oikein voi mitään.</p><p>Tilanne huolestuttaa. Irrallisuus ajaa ihmisiä masennukseen. Suomalaisten mielenterveys on koetteilla. Jopa <a href="https://mieli.fi/yhteiskunta/mielenterveys-suomessa/tilastotietoa-mielenterveydesta/#:~:text=Joka%20viides%20nuori%20kärsii%20jostain,psykiatrisessa%20hoidossa%20on%20kasvanut%20nopeasti." target="_blank">53 % työkyvyttömyyseläkkeistä</a> on mielenterveysperusteisia. Nuorten mielenterveys on todellinen uhka. Aleksander Puutio mainitsee YLE:n<a href="https://yle.fi/a/74-20011591" target="_blank"> kolumnissaan</a> 11 miljardin vuotuiset kulut valtiontaloudelle ja sen, että joillakin paikkakunnilla jopa joka viides nuori aikuinen tarvitsee hoitoa mielenterveysongelmiinsa. Kun perinteiset roolimallit on hukattu, tarkoitusta täytyy etsiä tuotantotalouden antamista suoritusodotuksista. Ne eivät riitä. Ideologisista syistä monien on kuitenkin mahdotonta myöntää, että perinteisiä rooleja ja malleja tarvitaan. Ja kyllä, ymmärrän hyvin, mitä tarkoitetaan perinteisten roolien "tunkkaisuudella". En haikaile menneitä. Mutta ideologista ahdasmielisyyttä edustavat nykyään woke-uskovaiset. Tarvitaan avomielisyyttä.</p><p>YLE julkaisi viikonloppuna toisenkin tärkeän kolumnin. Yhteiskunnan tärkein instituutio ei ole hyvinvointivaltio vaan perhe, kirjoittaa <a href="https://yle.fi/a/3-12675383" target="_blank">Jari Ehrnrooth</a>. En osaisi sitä itse paremmin sanoa. Perhe on ydin.</p><p>Kriisinkestävyyttä siis nyt tarvitaan. Suomalaisilla sitä myös on, kunhan pysäytämme perhettä romuttavat ideologiset virtaukset ja panostamme sinne, missä irrallisuuden sijaan tuetaan yhteyttä.</p><p>Ystäväni Esa Erävalo (p. 040 765 6170) on lupautunut kampanjapäälliköksi. Ole yhteydessä, jos haluat jutella kanssani, tai lähetä tsemppiviesti! Minun puhelinnumeroni on 050 471 0078. </p><p>Olen iloinen kaikista tuen osoituksista. Voit osallistua jakamalla tietoa tai tulemalla tekemään. Kampanjaan tarvitaan tietysti myös rahaa. Taloudellinen tuki tulee perille KD Helsingin tilin kautta henkilökohtaisella viitenumerollani 6897.</p><p><span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: #e4e6eb; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">KD Helsinki </span></p><span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: #e4e6eb; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">FI59 5541 2820 0206 76</span><div><span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: #e4e6eb; caret-color: rgb(5, 5, 5); color: #050505; font-size: 15px; white-space: pre-wrap;">Viite: 6897</span></div>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-90069853241676790582023-01-06T13:58:00.005+02:002023-01-06T14:57:25.615+02:00Seuraamisen didaktinen paradigma<p>Kävin torstaina jälleen mielenkiintoisen keskustelun ystävä ja kollega Hannu Vuorisen kanssa. Hannu oli lukenut körttiläisyyden historiaa, erityisesti 1840-luvun siirtymää alkuperäisestä, osin hurmoksellisestakin herätyksestä kohti pappisjohtoista seuraorganisaatiota. </p><p>Hän kiinnitti huomiota tuolloin käytössä olleen 1776 Biblian sanavalintojen merkitykseen. Pyhän Paavalin 1. epistolassa Timoteukselle sanotaan muun muassa näin: "Vanhimmat, jotka hyvin hallitsevat, pitää kaksinkertaisessa kunniassa pidettämän, erinomattain ne, jotka sanassa ja opissa työtä tekevät" (1Tm 5:17) Kreikankielen πρεσβυτεροι on siis tässä aivan oikein käännetty vanhimmat. Mutta kyseisen luvun edellä oleva ingressi antaa lisäselityksen: <i>III. Vanhinten eli pappein arvossa pitämisestä.</i></p><p>Oliko tässä - ja mahdollisesti muissa samankaltaisissa - sananvalinnoissa syy sille, miksi körttiläisten ukkojen ja pappien välinen kamppailu kääntyi pappien voitoksi? Raamattu nimenomaisesti näyttää antavan papistolle erityisen arvostuksen. Näin siis alkuperäinen, yksilökristityn omakohtaista Jeesuksen kohtaamista ja seuraamista painottanut herätys saateltiin äitikirkon ja papiston turvallisiin suojiin. </p><p>(Papiston korostuneesta merkityksestä johtuu luonnollisesti myös naispappeuskiista. Jos kerran juuri pappeus pitää sisällään erityisen arvon, miksi se pitäisi kieltää naisilta? Kyse ei silloin ole ensisijaisesti työn tekemisestä "sanassa ja opissa", vaan asemasta kirkollisessa hierarkiassa. Jos pappeudesta riisuttaisiin tällainen hierarkinen merkitys, kuten joiltain osin on tehtykin, virkaan olisi paljon vähemmän pyrkijöitä. Pelkään, että joiltain osin on käynyt juuri päinvastoin. Kun pappisvirka on jo pitkään ollut avoin myös naisille, ei missään tapauksessa enää ole sopivaa riisua sitä erityisestä arvostuksesta.)</p><p>En tiedä, onko Hannun analyysissä perää, eikä minulla ole asiaan mitään kantaa. Päädyimme kuitenkin puhumaan opetuslapseudesta ja mitä se tarkoittaa. </p><p>Onhan niin, että opetuslapseksi tekeminen (kr. μαθητειν) on Matteuksen 28:19 mukaisesti nimen omaan käsitetty kastamiseksi ja opettamiseksi (διδασκειν). Näin ollen opetuslapseksi tullaan sen kastekäsityksen ja oppimiskäsityksen eli didaktisen paradigman mukaan, joka kulloinkin on vallalla. Vielä sata tai ehkä vielä viisikymmentäkin vuotta sitten opettaminen tarkoitti sitä, että lapset istuvat hiljaa, kuuntelevat opettajaa ja pyrkivät toistamaan oppimaansa virheettömästi. Tällaisella oppimiskäsityksellä ei nykykoulussa enää pärjää (tosin aatteellinen heiluri saattaa olla jossain määrin tulossa takaisin päin äärimmäisestä oppijan vastuun korostamisesta).</p><p>Olisiko niin, että kansankirkon didaktinen paradigma kaikista K-ohjelmista ja rippikoulu-uudistuksista huolimatta edelleen nojaa väärin ymmärrettyyn opetuslapseuttamiseen. Tai jos didaktinen paradigma onkin uusiutunut, onko toimintakulttuuri edelleen sama vanha? Tiedämmehän, että jos ääneen lausutun strategian ja toimintakulttuurin välillä on ristiriita, toimintakulttuuri voittaa aina.</p><p>Matteuksen lähetyskäskyssä (Matt. 28:18-20) ainoa käsky koskee opetuslapseksi tekemistä: "tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni" (μαθητευσατε). Kastaminen (βαπτιζοντες) ja opettaminen (διδασκονες) eivät ole imperatiiveja vaan partisiippeja. Niillä ilmaistaan keinoja käskyn toteuttamiseen. Kysymys siis kuuluu: Miten tehdään opetuslapsia? Mitä "opetuslapsi" edes tarkoittaa? Näistä keskustelimme.</p><p>Olen ymmärtänyt, että opetuslapsi on sellainen, joka haluaa seurata Jeesusta. Jos näin on, opetuslapseksi tullaan seuraamalla niitä, jotka seuraavat Jeesusta. Jeesuksen seuraamista voi muille opettaa vain sellainen, joka itse seuraa Jeesusta. Tosin hyvin suurella todennäköisyydellä sellainen ihminen, joka itse seuraa Jeesusta, ei ole kovin hanakka muita opettamaan. Eihän Jeesuskaan ensisijaisesti opettanut, vaan sääli, paransi, vapautti ja julisti ilosanomaa.</p><p>En pidä itseäni kovinkaan onnistuneena Jeesuksen seuraajana. Jos joskus olen siinä onnistunut, se on jäänyt itseltä huomaamatta. Epäonnistumiset muistan hyvin. Silti sitä haluan. Haluan seurata Jeesusta. Ja haluan seurata niitä, jotka seuraavat Jeesusta. </p><p><br /></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-522850623232303612023-01-05T18:20:00.001+02:002023-01-05T18:25:06.202+02:00Kerran jokaisella on aikansa<p>Mainio muusikko Heikki Uusikylä julkaisi Facebookissa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=FYkRc343T8U" target="_blank">hienon version</a> hengellisestä laulusta Laula Herran rakkaudesta (Hengellinen laulukirja nro 9). Sävelmä on todellakin vahva ja vaikuttava. Suomenkieliset sanat perustuvat Samuel T. Francisin 1875 kirjoittamaan sanoitukseen <a href="https://library.timelesstruths.org/music/O_the_Deep_Deep_Love_of_Jesus/" target="_blank">O the Deep Deep Love of Jesus</a>.</p><p>Sävelmä tulee walesilaiselta Thomas John Williamsilta (1869-1944) ja se tunnetaan yleisesti nimellä <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ebenezer_(hymn)" target="_blank">Ebenezer</a> (hepr. avun kivi, <a href="https://raamattu.fi/raamattu/KR92/1SA.7/1.-Samuelin-kirja-7" target="_blank">1. Sam. 7:12</a>). Nimi johtuu Etelä-Walesin Rhos'ssa sijaitsevasta Ebenezer-kappelista, missä sävelmä on syntynyt. Sävelmä julkaistiin ensimmäisen kerran 1897 eli pari vuosikymmentä myöhemmin kuin Francisin sanoitus. Pian sävelmä levisi englanninkielisiin hengellisiin laulukirjoihin Englannissa ja Yhdysvalloissa. </p><p>Vahva sävelmä sopii monenlaisiin teksteihin. Amerikkalainen runoilija ja diplomaatti James Russell Lowell (1819-1891) oli jo vuosikymmeniä aiemmin kirjoittanut runon Once to Every Man and Nation vastalauseena Yhdysvaltain ja Meksikon väliselle sodalle (1846-1848). Runo kuvaa sitä valintaa, joka kunkin meistä on tehtävä totuuden ja vääryyden välillä. </p><p>Runo on vanhahtavaa kieltä, eikä se ehkä ole kouluenglannilla ihan helposti ymmärrettävissä. Jokin suuri tarkoitus tai uusi Messias, tarjoaa ihmisille valintaa kukoistuksen tai vitsauksen välillä. Mutta on uljasta pysyä totuuden puolella vaikka se johtaisi mestauslavalle (scaffold, telineet) ja vääryys pääsisi valtaan. Kaiken takana kuitenkin Jumala katsoo omiaan.</p><p>Jos haluat kylmät väreet selkäpiihin, suosittelen kuuntelemaan tämän laulun <a href="https://www.youtube.com/watch?v=U21b6h8g7PM" target="_blank">Lontoon filharmonisen kuoron esittämänä</a> YouTubessa. (Kiitos, Ripa, tästä suosituksesta!)</p><p><br /></p><div style="text-align: left;">1 Once to every man and nation<br />Comes the moment to decide,<br />In the strife of truth with falsehood,<br />For the good or evil side;<br />Some great cause, God's new Messiah,<br />Offering each the bloom or blight,<br />And the choice goes by forever<br />Twixt that darkness and that light.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">2 Then to side with truth is noble,<br />When we share her wretched crust,<br />Ere her case bring fame and profit,<br />And 'tis prosperous to be just;<br />Then it is the brave man chooses<br />While the coward stands aside,<br />Till the multitude make virtue<br />Of the faith they had denied.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">3 By the light of burning martyrs,<br />Christ, Thy bleeding feet we track,<br />Toiling up new Calvaries ever<br />With the cross that turns not back;<br />New occasions teach new duties<br />Time makes ancient good uncouth;<br />They must upward still and onward,<br />Who would keep abreast of truth.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div>4 Though the cause of evil prosper,<br />Yet 'tis truth alone is strong;<br />Though her portion be the scaffold,<br />And upon the throne be wrong:<br />Yet that scaffold sways the future,<br />And, behind the dim unknown,<br />Standeth God within the shadow<br />Keeping watch above His own.</div><p><br /></p><p><br /></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-30009268944887557502023-01-03T17:28:00.010+02:002023-03-27T06:17:45.339+03:00Mitä todella tapahtui<p>Medialähetys Sanansaattajat hallituksen puheenjohtaja antoi 2.1.2023 Kotimaa-lehdelle lausunnon, jossa hän "vahvistaa" saaneeni hallitukselta varoituksen, joka koski työpaikkakiusaamista, ja kertoo, että "kyseessä on naispuolisen työntekijän kannalta nöyryyttävä tilanne".</p><p>Lausunto antaa minusta väärän todistuksen. Useiden ystävien ja tukijoiden neuvosta kerron nyt, mistä todella oli kysymys. Kynnys kertomiselle on korkea, koska kyse on yksityisistä ihmisistä ja Sansan hallituksen lähtökohtaisesti salassapidettävistä päätöksistä. Hallituksen puheenjohtaja on kuitenkin katsonut oikeaksi niitä julkisesti kommentoida, joten salassa niitä ei enää voi pitää.</p><p>Kävin todella perjantaina 30.9. erään työntekijän kanssa työnjohdollisen keskustelun. Hän oli saanut saman päivän aikana kaksi negatiivista palautetta työstään. Arvioni mukaan hänen reaktionsa niihin oli ollut kohtuuttoman voimakas. Halusin antaa hänelle mahdollisuuden purkaa tuntojaan ja samalla puhua palautteen vastaanottamisen tärkeydestä.</p><p>Keskustelu käytiin kävellen ulkoilmassa ja se kesti 20 minuuttia. Koko keskustelun ajan kuljimme rauhallisesti rinnakkain. Keskustelu ei ollut helppo. Oma kokemukseni oli, että työntekijä oli riitaisa eikä ollut valmis ottamaan vastaan palautetta. Antamansa työsuojeluilmoituksen perusteella työntekijä koki keskustelun kiusaamiseksi. Molemmat ovat antaneet keskustelusta oman selontekonsa, minä suullisesti hallituksen kokouksessa.</p><p>Juuri tästä 20 minuuttia kestäneestä työnjohdollisesta keskustelusta on kysymys. <b>Sansan hallitus ei ole tutkinut, eikä sen tietoon ole saatettu mitään muuta tapausta, jossa olisin toiminut epäasiallisesti</b>. <a href="https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tyopaikkakiusaaminen" target="_blank">Työterveyslaitoksen</a> määritelmän mukaan työpaikkakiusaaminen on <i>"toistuvaa, pitkään jatkuvaa kielteistä kohtelua, loukkaamista, mitätöintiä tai sosiaalista eristämistä. Kiusaaminen etenee prosessina, jonka seurauksena kohteeksi joutunut ajautuu puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Arjen ohimenevä huono kohtelu muuttuu työpaikkakiusaamiseksi, kun asiaton ja loukkaava käyttäytyminen on toistuvaa ja pitkään jatkuvaa."</i></p><p>Käsitellessään marraskuun lopulla kiusaamisväitettä Sansan hallitus kuuli ääneen luettuna tämän työpaikkakiusaamisen määritelmän. Määritelmä osoittaa yksiselitteisesti, että <b>käyty 20 minuutin keskustelu ei voi olla työpaikkakiusaamista</b>. Tästä huolimatta hallitus todella teki päätöksen, jossa mainitaan työpaikkakiusaaminen. Varoitusta minulle ei tosin annettu työpaikkakiusaamisesta vaan epäasiallisesta käytöksestä ja siitä, että en minua varten järjestetyssä kuulustelussa vastannut hallituksen esittämiin kysymyksiin.</p><p>Kun minua prosessin aikana kolme viikkoa itse tapahtuman jälkeen (!) kuultiin, minulta salattiin osa siitä materiaalista, jota toiselle osapuolelle oli jaettu. Totesin minua kuulustelleille hallituksen jäsenille, että prosessi on epäoikeudenmukainen. Huomasin joutuneeni tilanteeseen, jonka taustalla oli ilmeinen tarkoitus vaikeuttaa työskentelyolosuhteitani ja - kuten hallituksen puheenjohtajan ulostulosta voi jälkikäteen selkeästi nähdä - pyrkiä vahingoittamaan mainettani. Kun puolustauduin ja vaadin oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun, nämä kuulustelijat esittivät keskenään erimieliselle hallitukselle varoituksen antamista. Hallituksen päätös on perusteeton ja väärä. Päätös tapahtui äänestämällä. Osa hallituksen jäsenistä jätti siitä eriävän mielipiteen. Itse jätin asiasta pöytäkirjalausunnon, jossa totean päätöksen perusteettomaksi ja minua kohtaan epäoikeudenmukaiseksi. </p><p>Työelämässä tulee joskus vaikeita keskusteluja. Työntekijällä on aina oikeus tehdä ilmoitus, jos kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Asia pitää tutkia ja pyrkiä ratkaisemaan riidat nopeasti. Näitä tilanteita varten on Sansassakin olemassa työsuojelun toimenpideohjelma. Se ohjaa ratkaisemaan konfliktit, mikäli suinkin mahdollista, suoraan osapuolten välisellä keskustelulla tai yhdessä työsuojeluvaltuutetun kanssa. Valitettavasti näin ei haluttu toimia. Ilmoitus sai aikaan tapahtumasarjan, jossa sivuutettiin silloinen puheenjohtaja ja Sansan omat työsuojelun ohjeet. Taustalta paljastui ajojahti, jonka tarkoituksena oli savustaa minut ulos.</p><p>Vielä joulukuun ajan uudeksi puheenjohtajaksi valittua henkilöä pyrittiin vakuuttamaan siitä, että päätös on syytä perua, jotta vahingolta vältytään. Valitettavasti yhteisymmärrystä ei löytynyt.</p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-71120300141924568362023-01-02T21:14:00.004+02:002023-01-22T19:47:10.510+02:00Niin minä siis tämmöisenäni palvelen<p>Vuosi alkoi railakkaasti Medialähetys Sanansaattajien toiminnanjohtajana. Toisena päivänä sain lukea netistä, että uusi hallituksen puheenjohtaja oli lähtenyt julkisesti kommentoimaan asioita, jotka olimme kirjallisesti sopineet kertovamme yhteisymmärryksessä. Hän aloitti päivänsä kertomalla medialle, että olen irtisanoutunut. Se ei tosin ihan pitänyt paikkaansa. Olin allekirjoittanut sopimuksen työsuhteen päättymisestä. En irtisanoutunut eikä minua irtisanottu. Puheenjohtaja ei näyttänyt tuntevan sopimusoikeuden perusajatusta eli että ihmiset ja yhteisöt ovat vapaita sopimaan asioista ja että sopimuksia on noudatettava, <i>pacta sunt servanda</i>. Kaikkein huolestuttavinta toki oli se, että yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja ylipäänsä julkisesti lähtee tällaiseen kommentointiin.</p><p>Kyseistä henkilöä (päätin jälkikäteen siivota tekstiä ja jättää nimen mainitsematta) ennestään tuntevat eivät ihmettele. Oma arvioni on, että hänen kautensa puheenjohtajana ei tule kestämään kauan. </p><p>Soitin hänelle viime torstaina 29.12.2022 iltapäivällä. Halusin kuulla, toivooko hän, että jatkan Sansan toiminnanjohtajana, kun hän 1.1. aloittaa puheenjohtajakautensa. Oli pakko soittaa, koska hän ei ollut vastannut keskustelupyyntööni eikä missään vaiheessa viimeisen kolmen kuukauden aikana muutenkaan ollut minuun yhteydessä. Siitä huolimatta hän oli - Sansan hallituksen jäsenenä - lähettänyt minua koskevia viestejä muun muassa Sansan henkilöstölle.</p><p>Valitettavasti puhelu ei tuottanut tulosta. Henkilö kyllä kertoi jatkavansa yhteistyötä kanssani, koska mitään perustetta irtisanomiselle hänellä ei kuulemma ollut. Hän erityisesti vielä sanoi, että olen hoitanut hommani hyvin. Kun kysyin, minkälaisiin toimenpiteisiin hän olisi valmis epäluottamuksen korjaamiseksi välillämme, hän ei nähnyt tällaiselle tarvetta: "Minä käsittelen asiat asioina. En sotke niihin ihmissuhteita." Se kertoi minulle vihdoin, minkälaisen ihmisen kanssa olin tekemisissä. Ymmärsin, että on parempi järjestellä asiansa ja poistua paikalta. Soitin puheenjohtaja Sami Jaloselle ja kerroin, että olen valmis allekirjoittamaan sopimuksen työsuhteen päättämisestä. Näin myös tapahtui perjantaina 30.12.2022. </p><p>Lähtöni syynä ei kuitenkaan varsinaisesti ollut uusi puheenjohtaja, vaikka se lopullisesti kallistikin vaa'an. Varsinainen syy kävi minulle ilmi, kun tutkin tapahtunutta sydämessäni. </p><p>Ei ole kivaa huomata, että joku näkee vaivaa mustatakseen mainettasi. Se sattuu. Varmasti niin on myös tarkoitettu. Satuttaa. Siitä huolimatta mieleni on vakaa ja tyyni. Kaiken tämän keskellä nimittäin ymmärsin, että on oikeasti minun aikani lähteä. Jos on muutamakin ihminen, jotka pitävät minua esteenä, on oikein lähteä. Silloin ei ole yhteistä ymmärrystä tehtävästä työstä. Työ nimittäin kaipaa meitä monenlaisia. Ja monenlaiset tukevat toisiaan siellä, missä tukea tarvitaan. Kun yksi horjuu tai epäonnistuu, toiset taluttavat esteen yli ja opastavat eteenpäin. Sellaisessa työssä on hyvä olla mukana. Riitelystä kannattaa pysyä kaukana.</p><p>Eräs minua vanhempi ja viisaampi kollega lähetti rohkaisuviestin. <i>Tällaista puhetta käytetään yhä uudelleen toisen kaatamiseen: "Jos sinä olisit vähän toisenlainen, et olisi tuollainen ja muuttaisit edes vähän itseäsi, niin olisi helpompi ja olisit parempi..." Tartu Paavalin ratkaisuun: "Niin minä siis tämmöisenä palvelen..."</i></p><p>Niin minä siis tämmöisenä palvelen siellä, missä minua tarvitaan ja kaivataan. Minun elämäni tarinaa eivät - tietenkään - määrittele toisten ihmisten pahat aikeet. Elämäni käsikirjoituksesta vastaa Hän, joka minut loi. Ymmärrän nyt jotain paljon pahemmassa paikassa olleesta Joosefista, jonka veljet myivät Egyptiin. Kun heidän isänsä oli kuollut, veljet tulivat peloissaan Joosefin puheille. Ehkä hän nyt kostaa kokemansa vääryyden, he ajattelivat. Mutta Joosef sanoi: "Älkää olko peloissanne, enhän minä ole Jumala. Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi kaiken tämän tapahtua, jotta monet ihmiset pelastuisivat." (1. Moos. 50: 19-20)</p><p>Juuri näin Jumala toimii. Vaikeuksien kautta Hän vie uusiin tehtäviin. Niistä kirjoitan lisää ensi viikolla. </p><p><br /></p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-41018446637410148132021-11-24T22:10:00.001+02:002021-11-24T22:10:31.921+02:00Myrkyistä ja niiden käsittelystä<p>Markuksen evankeliumin lopussa Jeesus antaa seuraajilleen tehtävän.</p><p><span _ngcontent-bep-c75="" class="verse part" data-verse-org-id="MRK.16.15" style="box-sizing: border-box; caret-color: rgb(70, 71, 69); color: #464745; cursor: pointer; font-family: "Noto Serif", serif; font-size: 1.125rem; margin: 0px; outline: none; padding-bottom: 0.2rem; padding-top: 0.25rem; text-indent: 25px;">Hän sanoi heille: »Menkää kaikkialle maailmaan ja julistakaa evankeliumi kaikille luoduille.</span><span _ngcontent-bep-c75="" class="verse part" data-verse-org-id="MRK.16.15" style="box-sizing: border-box; caret-color: rgba(70, 71, 69, 0.7); color: rgba(70, 71, 69, 0.7); cursor: pointer; font-family: "Noto Serif", serif; font-size: 11.8125px; margin: 0px; outline: none; padding-bottom: 0.2rem; padding-top: 0.25rem; text-indent: 25px; white-space: nowrap;"> </span><span _ngcontent-bep-c75="" class="verse part" data-verse-org-id="MRK.16.16" style="box-sizing: border-box; caret-color: rgb(70, 71, 69); color: #464745; cursor: pointer; font-family: "Noto Serif", serif; font-size: 1.125rem; margin: 0px; outline: none; padding-bottom: 0.2rem; padding-top: 0.25rem; text-indent: 25px;">Joka sen uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen. </span><span _ngcontent-bep-c75="" class="verse part" data-verse-org-id="MRK.16.17" style="box-sizing: border-box; caret-color: rgb(70, 71, 69); color: #464745; cursor: pointer; font-family: "Noto Serif", serif; font-size: 1.125rem; margin: 0px; outline: none; padding-bottom: 0.2rem; padding-top: 0.25rem; text-indent: 25px;">Ja niitä, jotka uskovat, seuraavat nämä tunnusmerkit: Minun nimissäni he ajavat pois pahoja henkiä. He puhuvat vierailla kielillä. </span><span style="background-color: #eeeeee; caret-color: rgb(70, 71, 69); color: #464745; font-family: "Noto Serif", serif; font-size: 1.125rem; text-indent: 25px;">He tarttuvat käsin käärmeisiin, ja vaikka he juovat tappavaa myrkkyä, se ei vahingoita heitä. He panevat kätensä sairaiden päälle, ja nämä paranevat.»</span></p><div _ngcontent-bep-c75="" style="box-sizing: border-box; outline: none;"><span _ngcontent-bep-c75="" style="box-sizing: border-box; outline: none;"></span></div><p class="MsoNormal">Kun Jeesus puhuu käärmeiden käsittelystä, se ei voi tarkoittaa vain konkreettista käärmeiden käsissä pitelemistä. Sellaista osaavat monet, käärmeitä pidetään jopa lemmikkeinä. On aivan selvää, että Jeesuksen luettelemilla tunnusmerkeillä on syvempi hengellinen merkitys.</p><p class="MsoNormal">Psalmi 58 ei ole kaikkein siteeratuimpia ja kauneimpia psalmeja. Runo on melko raakaa ja kostonhaluistakin. Kirjoittaja on vallanpitäjien vainoama ja valehtelijoiden armoilla. Kuvatessaan vastustajiaan hän käyttää useita eläinvertauksia: he ovat kuin leijonat, kuivukoot he kuin etanat helteessä. Eläinvertausta runoilija käyttää myös kuvatessaan ihmisten vilpillisyyttä:</p><p class="MsoNormal">- Väärämieliset ovat harhateillä syntymästään saakka,</p><p class="MsoNormal">äitinsä kohdusta asti ovat valehtelijat eksyksissä.</p><p class="MsoNormal">Heidän myrkkynsä on kuin käärmeen myrkky,</p><p class="MsoNormal">he tukkivat korvansa, ovat kuin kuuro kyy,</p><p class="MsoNormal">joka ei kuule käärmeenlumoojan ääntä, </p><p class="MsoNormal">vaikka tämä kuinka taitavasti lumoaisi.</p><p class="MsoNormal">Psalmin ajatusta on syytä verrata Paavalin sanaan efesolaisille: ”Me emme taistele ihmisiä vastaan, vaan henkivaltoja ja voimia vastaan”. Taistelu pahaa vastaan, josta Paavali puhuu ja johon Jeesus viittasi puhuessaan tunnusmerkeistä, on käynnissä edelleen ja on jokaisen nähtävissä. Jokainen pieni lapsi, joka syntyy tähän maailmaan, tulee alttiiksi ei pelkästään sairauksille ja onnettomuuksille, vaan ihmisen sisäisestä hallinnasta taisteleville pahan voimille. Me taistelemme toki myös aivan käsin kosketeltavia ja aineellisia vihollisia vastaan: sairautta, kyyn pistoksia, tartuntatauteja ja niin edelleen. Mutta varsinainen taistelu käydään ihmisen sisällä ahneutta, piittaamattomuutta, itsekkyyttä, rakkaudettomuutta vastaan. Me valehtelemme toisillemme, petämme toisiamme, näyttelemme olevamme jotain muuta kuin olemme ja pahinta kaikesta, uskomme joskus omiin valheisiimme. Jokainen meistä joutuu nielemään myrkkyä pelkästään siksi, että elää toisten ihmisten kanssa.</p><p class="MsoNormal"><!--StartFragment--></p><p class="MsoNormal">Mutta Jumalan kansa on kutsuttu julistamaan evankeliumia kaikille. Tämän evankeliumin sisältönä on Jeesuksen Kristuksen nimessä julistettava kääntymyksen ja syntien anteeksi antamisen sanoma. Tämä sanoma rististä on vastalääke perkeleen myrkkyä vastaan. Kristuksen veri on vastamyrkky, hänen ruumiinsa on osallisuus iankaikkiseen elämään. Pahuus on voitettu, kuolema on voitettu, Kristus on ylösnoussut! Vaikka joutuisit päivittäin nielemään valheen myrkkyä ja käsittelemään kieroja käärmeitä, ne eivät sinua vahingoita, kun pysyt tässä tunnustuksessa. Joka tämän uskoo ja saa kasteen, on pelastuva. Ja nämä tunnusmerkit seuraavat niitä, jotka uskovat. Uskotko sen? </p><p class="MsoNormal">Kristus on ylösnoussut, Hänet on korotettu korkealle, Hän on kansojen kuningas, Hän istuu pyhällä istuimellaan. Seurakunta kulkee hänen voimassaan, ei omassa voimassaan tai oman uskonsa varassa.</p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-5868822850523248812021-11-24T21:02:00.004+02:002021-11-24T21:02:57.402+02:00Totuus rokotuksista<p>No niin. Twitterissä ja Facebookissa on turha ryhtyä jakelemaan viisauksia, mutta blogi on rauhallisempi paikka. Kukaan ei ensin lue tätä ja sitten kun lukee, juttu on jo vanhentunut.</p><p>Oli miten oli, totuus rokotuksista on se, että minäkin olen niitä saanut. Ensin neuvolassa, sitten kouluterveydenhoitajalta, armeijasta, sen jälkeen erinäisten ulkomaanmatkojen yhteydessä ja nyt viimeksi osana terveydenhuollon koronarokotekampanjaa. Kaksi kappaletta Comirnaty-rokotteita. Molemmista tuli paha olo ja kuumetta yli vuorokaudeksi.</p><p>Jos olisin voinut täysin vapaasti valita, en tietenkään olisi ottanut rokotuksia. Siihen on pari syytä.</p><p>Ensimmäinen syy on se, että vain reilu kuukausi ennen ensimmäistä rokotekampanjaa viime (2021) keväänä sain tiedon, että seeruminäytteessäni on edelleen koronaviruksen vasta-ainetta. Olen ollut mukana sekä HUS:in että THL:n tutkimuksissa, koska sairastin taudin ensimmäisessä aallossa maalis-huhtikuussa 2020. Tutkimuksiin on kuulunut aivo-, sydän- ja keuhkokuvauksia, psykologisia testejä ja seeruminäytteitä. Molemmat seeruminäytteet sekä kuusi ja 12 kuukautta toipumisen jälkeen osoittivat, että vasta-ainetta on.</p><p>Mutta kun rokotekampanja keväällä 2021 alkoi ja EU sai sovittua koronapassista, kukaan ei ollut kiinnostunut vasta-ainetesteistä. Kukaan ei sanonut, että taudin sairastaneen positiivinen seeruminäyte olisi otettava huomioon. Rokotuskampanja ei perustu lääketieteelliseen vaan poliittiseen päätökseen. Joku keksi, että jos toipumisesta on kulunut alle 6 kk, rokotusta ei tarvita. Ehkä tämä sääntö perustui johonkin otantaan tai keskihajontaan tai arveluun. Yksilön sijaan poliittinen päätöksenteko koskee ihmisiä laumana, hehtaarimitalla.</p><p>Toinen syy, miksi en olisi ottanut rokotusta, on niiden keskeneräisyys. On selvää, että rokotteilla on etunsa. Jos ei ole tautia sairastanut, rokote saattaa hyvinkin estää sairastumasta. Rokotteet ovat erilaisia ja niillä on eri ominaisuuksia. Kaikilla on varmasti vahvuutensa. On kuitenkin selvää, että ne on kehitetty äärimmäisellä kiireellä, eikä normaaliin tieteelliseen arviointiprosessiin ole ollut aikaa. Minkälaisen reaktion rokote aiheuttaa elimistössä, jossa on jo merkittävä määrä viruksen vasta-ainetta? Ei se ainakaan hyvältä tuntunut. Kukaan ei voi tietää aiheutuiko rokotuksista jotain pysyvää haittaa tai pitkäaikaisia seurauksia. Itse taudista selvisin ilmeisen pienillä jälkiseuraamuksilla.</p><p>Koska minulla oli vasta-ainetta, miksi ihmeessä silti otin epävarman ja teholtaan keskeneräisen rokotteen? Miksi ensimmäisen rokotteen haittavaikutusten jälkeen menin ja otin vielä toisenkin? </p><p>Siihen oli vain yksi syy: saadakseni koronapassin, joka taas on edellytys ulkomaanmatkoille, joiden tajusin olevan välttämättömiä nykyisen tehtäväni hoitamiselle. Otin rokotukset tietysti täysin oma-aloitteisesti ja vapaaehtoisesti. Varasin ajan ja kävelin rokotusasemalle. Mutta "tuntuu niin pahalta", kuten eräällä entisellä sotilaspastorilla on tapana sanoa.</p><p>Tai ehkä oli toinenkin, peitetympi ja henkilökohtaisempi syy. Huomasin, että en välitä niin paljon, mitä keholleni tapahtuu. En suhtaudu siihen kovin vakavasti, eivätkä terveelliset elämäntavat ole minulle hirveän tärkeitä. Ei ole niin vaarallista, jos sinne tulee jotain epämääräistä rokotteen myötä. Ymmärrän silti, että moni muu pitää omasta kehostaan paljon parempaa huolta. Osalle heistä rokotteeseen liittyvät epäselvyydet ovat riittävä syy kieltäytyä rokotuksista.</p><p>Siitä tuleekin mieleeni eräs havainto. Älykkäät ja sanavalmiit ihmiset häpäisevät sosiaalisessa mediassa niitä, joiden on vaikea luottaa rokotuksiin. Häpäisyyn kuuluu tietysti asetelma me vastaan he. "Me" olemme niitä kunnollisia, jotka on rokotettu ja joilla on koronapassi. "He" ovat rokottamattomia, jotka estävät "meitä" nauttimasta meille kuuluvista etuoikeuksista. Noloa.</p><p>Toinen havainto. Uskonnolliset ihmiset tuppaavat selittämään kaiken uskonnollisesti. Niin myös rokottaminen tai rokottamatta jättäminen on uskonnollinen teko. </p><p>Huoh.</p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-89389723707915061132021-10-25T22:02:00.003+03:002021-10-26T14:25:55.574+03:00Saviastioissa<p>Selailemalla käy ilmi, että aloitin tämän blogin kirjoittamisen 6.3.2006, siis viisitoista ja puoli vuotta sitten. Olin silloin 45-vuotias pappi Helsingin tuomiokirkossa. Meidän kuopus oli kuusivuotias ja esikoinen 18. Kuopus on nyt siis 21-vuotias nuori ja itsenäinen nainen, josta isä on kovin ylpeä - niin kuin tietysti kahdesta isosiskostakin.</p><p>Hämmästelen omien kirjoitusten täydellistä avoimuutta vuonna 2006. Kirjoitan aivan avoimesti asioista, joita ei tämän päivän vihamielisessä mediakulttuurissa tulisi mieleenkään ryhtyä levittelemään maailmalle. Viimeistään siinä vaiheessa, kun aloitin kirkkoherran virassa vuoden 2015 alussa, ilmaisu hiipui ja avoimuus kuivahti pois. Kirjoitukset omasta elämästä loppuivat ja tilalle tulivat turvalliset saarnat.</p><p>Oikeasti kirjoittaminen oli hiipunut jo paljon aikaisemmin. 2009: 124 julkaisua, 2010: 49 kpl, 2011: 25 kpl, 2012: 6 kpl. Jotain tekemistä asian kanssa oli sillä, että Facebookin ensimmäinen suomenkielinen versio julkaistiin keväällä 2008. Facebook killed my blog.</p><p>Valitsin vuonna 2006 blogin otsikkotekstin Paavalin toisesta kirjeestä korinttilaisille, luku 4, jae 7: "Tämä aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä". Jotenkin arvelin, että omissa kirjoituksissa voi olla saviastian makua.</p><p>Miksi nyt sitten ryhdyn pitkän hiljaisuuden jälkeen julkiseen pohdintaan? Olin eilen illalla puhumassa Suomen Gideonien tilaisuudessa, jonka tunnuslauseeksi oli valittu yllä lainaamani 2 Kor. 4:7. Sama lause oli tietysti myös puheeni aiheena. Miksi Jumala käyttää heikkoja ja huonoja? Mitä Paavali tarkoittaa sillä ilmeisen ristiriitaisella väitteellä, että "juuri heikkona olen voimakas" (2 Kor. 12:10)? Miksi kristillinen usko kätkeytyy tällaisiin paradokseihin?</p><p>En kirjoittanut puhetta eikä sitä tallennettu. Puhuin, mitä oli sydämellä. Liikutuin hieman omista sanoistani jossain vaiheessa. Otin kännykällä aikaa. Puheen pituudeksi oli pyydetty 30 minuuttia. Kun lopetin puheeni, aikaa oli kulunut 29 minuuttia ja 22 sekuntia. Ennen puhettani Nina Åström oli luonut lauluillaan kirkkosaliin herkän ja avoimen ilmapiirin. Puheeni jälkeen Nina osoitti erinomaista sisäistä herkkyyttä valitsemalla laulut, jotka kuljettivat aihetta eteenpäin.</p><p>Tajusin sateisessa ja pimeässä illassa kotiin ajaessani, että olen muutaman vuosikymmenen aikana pitänyt melko monta määrämittaista (8-16 min) saarnaa ja kirjoittanut valtavan määrän kolumneja. Kolumnit ovat pylväitä (lat. columna), jotka pitävät painotuotteiden sivuja pystyssä. Kolumnit eivät ole ole itse asia vaan täyte. Ihmiset lukevat mielellään kolumneja, koska ne ovat melko lyhyitä. Niissä on yleensä vain yksi pointti.</p><p>Saarnojen tarkoitus on olla itse asiaa. Tosiasiassa saarnat ovat itse asian eli Jeesuksen, apostolien ja profeettojen sanojen ympärillä pyörimistä. Ikään kuin nämä Vanhan Kirjan sanat kaipaisivat henkiin herättämistä ja että niiden ympärillä pyöriminen voisi herättää ne henkiin.</p><p>"Yksikään ihminen ei ole koskaan puhunut sillä tavoin kuin hän" sanottiin Jeesuksesta (Joh. 7:46). Ei sen ympärillä tarvitse pyöriä.</p><p>Quod scripsi, scripsi. Sat sapienti, sano.</p>Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-2566114266775250252019-09-08T13:09:00.003+03:002019-09-08T13:09:49.095+03:00Epävarmojen ja haluttomien Kutsuja ja Varustaja<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i>Saarna Pitäjänmäen kirkossa 8.9.2019 Jeesus, parahtajamme</i></span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i><a href="http://notes.evl.fi/Evkirja.nsf/ppFI?OpenPage&id=0072#lk0" target="_blank">2. Moos. 4: 10-12; 2. Kor. 3: 4-6; Mark. 7: 31-37</a></i></span><br />
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kaksi viikkoa sitten esittelin teille Sobitan. Hän on 40-vuotias
bangladeshilainen nainen, jonka turvapaikkahakemus Suomessa oli hylätty ja hän
odotti käännytystä Saksaan. Siunasimme häntä ja monet teistä ovat rukoilleet
hänen puolestaan sen jälkeenkin. Vein Sobitan lentokentälle seuraavana
torstaiaamuna ja kaksi suomalaista poliisimiestä saattoivat hänet Hampurin
koneeseen. Hampurista hänet kuitenkin siirrettiin heti seuraavana päivänä
Bochumiin ja sieltä Essenissä olevaan vastaanottokeskukseen noin 250 km päähän
Hampurista. Hän ei ole vielä saanut yhteyttä siellä oleviin kristittyihin,
jotka voisivat häntä auttaa. Sobita lähetti toissa päivänä viestin, jonka
haluan teille lukea.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">”Isä, minulla on syntymäpäivä syyskuun 9. päivänä.
Pidättehän minut rukouksissanne, niin että voin elää onnellista ja täyttä
elämää rakkaitteni kanssa. Isä, haluan sanoa sinulle jotain Pitäjänmäestä. Kun
olin Pitäjänmäellä, tunsin aina kuin se olisi ollut kotini, jossa on
vanhempani, lapseni, veljeni ja sisareni. Te olitte minulle kuin perhe.
Annoitte minulle niin paljon rakkautta ja rohkeutta. Teitte minut vahvaksi.
Pienen elämäni kautta haluan antaa teille takaisin kaiken sen rakkauden, jota
sain teiltä. Haluan antaa kaiken Pitäjänmäen ihmisille. Haluan lähettää
rakkauteni niille sisarille ja veljille, jotka tarvitsevat sitä. Haluaisin
antaa kaiken apuni ja rakkauteni teille. Ehkä olen nyt kovin kaukana teistä,
mutta sydämessäni ja rukouksissani olette aina kanssani. Rakkaudella teidän,
Sobita.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Mitä me teimme Sobitalle? Emme paljonkaan. Otimme hänet
vastaan ihmisenä. Kuuntelimme, hymyilimme, kutsuimme hänet mukaan. Rukoilimme
yhdessä, siunasimme matkaan. Se tuntui niin vähältä. Mutta Sobitalle se oli
paljon. Enkä nyt tarkoita, "että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään
mikä on peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän
on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Puhutaan kuitenkin Mooseksesta. Kun Jumala kutsui häntä, hän esteli sanoen: "Herra, minä en ole koskaan ollut hyvä puhuja enkä ole nytkään, vaikka sinä olet puhunut minulle. Minulla on hidas puhe ja kankea kieli." Mutta Jumala vastasi hänelle: ”Kuka on antanut ihmiselle
suun? Kuka tekee ihmisestä mykän tai kuuron, näkevän tai sokean? Enkä juuri
minä, Herra? Mene nyt, minä olen sinun kanssasi, kun puhut, ja neuvon sinulle,
mitä sinun tulee sanoa.”<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><i>Raamattu alusta loppuun</i> -tapahtuma on kahden päivän aikana vyöryttänyt
eteemme valtavan kirjon Vanhan testamentin nimiä ja tapahtumia. Yksi asia, joka on erityisesti puhutellut, liittyy juuri Raamatun henkilöihin. Raamattu
on täynnä onnettomasti kompuroivia, epävarmoja, haluttomia ja pelokkaita
ihmisiä, joita Jumala käyttää. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Kuningas Salomo oli oikea miesten mies, monessa asiassa
ylivertainen esikuva – mutta samalla myös naisten mies. Hän edusti kaikkea
hyvää, mutta lankesi kaikkeen pahaan, vallan, nautinnon ja rikkauden
houkutuksiin. Hänen isänsä Daavid mokasi pahasti, teki aviorikoksen ja
surmautti himoitsemansa naisen puolison. Mutta kun hän katui, Jumala armahti ja
vahvisti hänen kuninkuutensa. Joona lähti suoraa päätä pakoon, kun Jumala antoi
hänelle tehtävän.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Myös Mooses oli haluton vapauttaja. Hän kasvoi faraon tyttären
hoivissa, mutta joutui pakenemaan, koska kiivastuksissaan tappoi miehen. Eikö
siinä jo ollut tarpeeksi syytä ajatella, että kaikki on lopussa? <span lang="EN-US">Mama, I just killed a man (put a gun
agaist his head, pulled the trigger, now he’s dead, kuten edesmennyt Freddie
Mercury lauloi Bohemian Rhapsodyssä). </span>Tästä ei tullut mitään. Näkemiin
kaikki, täytyy lähteä pois. Pakomatkallaan Mooses löysi naapurimaasta
paimentolaisia ja asettui heidän luokseen, perusti perheen. Ehkä se ei ollut
faraon hovissa kasvaneelle kovin ylentävää, paimentaa nyt lampaita karulla
seudulla, kun Niilin jokilaaksossa oli viljaa, olutta ja loisteliasta
kulttuurielämää. Mutta Jumalalle Mooses ei ollut menetetty tapaus eikä Jumala
ollut unohtanut. Juuri siellä, missä Mooses kävi omat synkät yksinpuhelunsa ja
öiset pohdintansa, siellä Jumala ilmestyi palavassa pensaassa, ilmoitti
nimensä, otti kansojen historian käsiinsä ja kutsui murhamiehen, josta oli
tullut lammaspaimen, toteuttamaan suunnitelmaansa.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Mooses oli haluton ryhtymään kansansa vapauttajaksi. ”Herra, en ole koskaan ollut
hyvä puhuja.” Ei minusta ole. Olen enemmän sellainen syrjään vetäytyvä. En
kaipaa huomiota. - - Mutta Jumala tunsi Mooseksen paremmin kuin tämä itse. Siksi
Jumala kutsuu myös sinua työhönsä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Muistat varmaan, miten innokkaasti apostoli Paavali tästä
kirjoitti roomalaisille: ”Meillä on
saamamme armon mukaan erilaisia armolahjoja. Palvelutehtävän saanut palvelkoon,
opetustehtävän saanut opettakoon, rohkaisemisen lahjan saanut rohkaiskoon. Joka
antaa omastaan, antakoon pyyteettömästi; joka johtaa, johtakoon tarmokkaasti; joka
auttaa köyhiä, auttakoon iloisin mielin.” Vaikka itsestään Paavali tietää ja kertoo: ”Kun
tulin luoksenne, veljet, en julistanut Jumalan salaisuutta teille suurenmoisen
puhetaidon tai viisauden keinoin. - - Te näitte minut hyvin heikkona, hyvin
arkana ja pelokkaana.” Jumala käyttää juuri heikkoja, arkoja ja pelokkaita antamansa armon mukaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Viime sunnuntaina Pitäjänmäki-päivässä
seurakunnan teltalle tuli ahdistuneen tuntuinen nainen, joka halusi väitellä papin kanssa. Hänellä oli paljon
kysymyksiä, vaikka vastauksia hänellä ei ollut aikaa kuunnella. ”Mikä on synnin
määritelmä?” En heti vastannut, vaan yritin selvittää, mistä kenkä oikeasti
puristaa. Mutta kun hän kolmannen kerran tivasi asiaa, sanoin: ”Synti on eroa
Jumalasta.” – ”Ai, olenko mä syntinen, kun olen eronnut Jumalasta?” Tajusin,
että hän halusi kuulla todisteen siitä, että papit ja kirkko tuomitsevat hänet
syntiseksi, mutta pitävät itseään hurskaina ja pyhinä. Olin hetken hiljaa ja sanoin
sitten: ”Ei Jumalasta voi ihan kokonaan erota. Hän on sinut tehnyt ja tuntee
sinut.” En tiedä, pitikö hän vastaustani minkään arvoisena, mutta ajattelin,
että ahdistunut kysely oli osoitus siitä, että Jumala on lähellä ja kutsuu.
Sydämessä oli kaipaus yhteyteen.</span><br />
<span style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></span>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Totta on, että synti erottaa meidät Jumalasta. Mutta siinä
me olemme kaikki samalla viivalla, yksi ei ole toista parempi. Mutta Jumalan
sanan perusteella, Kristuksen nimessä ja veressä meillä on aina pääsy siihen
paikkaan, josta vuotaa armo ja anteeksianto. "Olen varma, ettei kuolema eikä
elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva
eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa
meitä Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Kristuksessa Jeesuksessa, meidän
Herrassamme." Hänessä on <i>Raamattu alusta loppuun</i>. Hänessä on toivomme.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Siksi sinulle, joka tunnet itsesi epävarmaksi, heikoksi,
epäonnistuneeksi, syntiseksi, Jumalalla on tehtävä. Tehtävä ei perustu siihen,
että olet viisas, voimakas, terve tai synnitön. Jumalan antama tehtävä perustuu
siihen, että hän tuntee sinut, hänellä on valta ja voima, ja hän on sinun
parantajasi ja syntiesi anteeksiantaja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span style="font-family: Verdana, sans-serif;"><br /></span></div>
<span style="font-size: 12pt;"><span style="font-family: Verdana, sans-serif;">Älä siis enää sano: Ei minusta ole. Jumala
sanoo: Kyllä sinusta on. Minä olen antanut sinulle suun, kädet, jalat, sydämen.
Mene nyt, minä olen sinun kanssasi.</span></span><br />
<br />
<br />Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-63812308676837808662019-06-19T12:56:00.000+03:002019-06-19T12:56:00.029+03:00Shame on usVähän kieltämättä hävettää olla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja viranhaltija, kun luen ja näen, miten selkärangattomasti kirkkomme toimii kaikkialle työntyvän gender-ideologisen vyörytyksen edessä. Mutta häpeään ei pidä jäädä. Pitää olla ylpeästi sitä mitä on! Pride!<br />
<br />
Niinpä kirjoitin oheisen viestin Kirkon viestintäjohtaja Tuomo Pesoselle koskien kirkon osallistumista kesän 2019 Pride-tapahtumaan. Kursivoidut kohdat viittaavat Pesosen esittämiin perusteluihin.<br />
<br />
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">Sain Helsingin seurakuntayhtymän viestinnän kautta tiedoksi viestisi ja sen sisältämät perustelut kirkon osallistumiselle Pride-tapahtumaan. Olen täysin puulla päähän lyöty ja hämmästelen, miten kirkkohallituksen johtoryhmä linjaa suhdetta kaikkialle työntyvään gender-ideologiaan menemällä mukaan Business Support -kumppanuuteen.
Uhkailtiinko kirkkoa boikoteilla tms. tämän päätöksen saamiseksi? Ymmärrän tietysti niiden innon, jotka aktiivisesti haluavat romuttaa kirkon tunnustukseen perustuvan perhe- ja sukupuolikäsityksen, vaikka pidänkin sellaista lyhytnäköisenä ja tuhoisana. </span></div>
<span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: inherit; display: inline !important; float: none; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
</span>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;"><br />
</span></div>
<span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: inherit; display: inline !important; float: none; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
</span>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">Sen sijaan olisi todella vaikea ymmärtää sellaista selkärangattomuutta, joka taipuu kauniilta kuulostavan "kaikille avoin" lauseen edessä. Olemmehan jo monta kertaa nähneet, miten suvaitsematonta toimintaa tulkaa kaikki -sloganin taakse kätkeytyy. Sokea
Reetakin näkee, että "kaikille avoin" tarkoittaa tässä kontekstissa ehdotonta vaatimusta luopua biologisesta sukupuolikäsitteestä vähän samalla tavalla kuin Neuvostoliitossa "rauha" tarkoitti luopumista kommunismin vastustamisesta. Siitä on avoimuus ja yhdenvertaisuus
kaukana.</span><br />
</div>
<span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: inherit; display: inline !important; float: none; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
</span>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;"><br />
</span></div>
<span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: inherit; display: inline !important; float: none; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
</span>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">Mitä tulee esitettyihin perusteluihin, niin ne eivät kestä lähempää tarkastelua:</span></div>
<span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: inherit; display: inline !important; float: none; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
</span>
<ul style="-webkit-text-stroke-width: 0px; color: #201f1e; font-family: "Segoe UI","Segoe UI Web (West European)","Segoe UI",-apple-system,BlinkMacSystemFont,"Roboto","Helvetica Neue",sans-serif; font-size: 15px; font-style: normal; font-variant: normal; font-weight: 400; letter-spacing: normal; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<li>
<div style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;"><i>kirkko on</i> <i>avoin kaikille</i>, on aina ollut, eikä se silti ole lähtenyt mukaan ideologisiin marsseihin,</span></div>
</li>
<li>
<div style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">kirkon olemassaolon perusta, Kristuksen sovitustyön ansaitsema <i>armo kuuluu kaikille</i>, jotka sen ottavat vastaan, siksi kirkko ei mene mukaan sinne, missä rakkautta julistetaan ilman uhria,</span></div>
</li>
<li>
<div style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;"><i>kunnioittava keskustelu</i> edellyttää, että kirkko selkeästi kertoo oman kantansa: millä tavalla kirkko nyt osana Pride-marssia kirkastaa ja kertoo perustelunsa pitää miehen ja naisen välinen liitto erityisessä asemassa?!</span></div>
</li>
<li>
<div style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">
osallistuminen ideologiseen kumppanuuteen ei ole oikea tapa <i>osallistua vaikeaan keskusteluun</i>,</div>
</li>
<li>
<div style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;"><i>"kirkon päätöksenteko on hidasta"</i> sisältää viekkaudella sisään ujutetun oletuksen siitä, että jollakin kirkon taholla (kirkkohallituksen johtoryhmä?) on kristallipallo, josta se näkee paremmin kuin kirkolliskokous, miten asioita pitää päättää: tällainen
toiminta rapauttaa luottamuksen,</span></div>
</li>
<li>
<div style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: black; font-family: Calibri,Arial,Helvetica,sans-serif; font-size-adjust: none; font-size: 12pt; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;">
<span style="border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; vertical-align: baseline;"><i>kirkon äänioikeutetut jäsenet</i> eivät ole asiasta yksimielisiä eikä heidän kantaansa voida käyttää tukemaan gender-ideologiaa</span></div>
</li>
</ul>
<span style="-webkit-text-stroke-width: 0px; background-color: white; color: inherit; display: inline !important; float: none; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; orphans: 2; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
</span>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-width: 0px; border-bottom-color: currentColor; border-bottom-style: none; border-bottom-width: 0px; border-image-outset: 0; border-image-repeat: stretch; border-image-slice: 100%; border-image-source: none; border-image-width: 1; border-left-color: currentColor; border-left-style: none; border-left-width: 0px; border-right-color: currentColor; border-right-style: none; border-right-width: 0px; border-top-color: currentColor; border-top-style: none; border-top-width: 0px; color: inherit; font-family: inherit; font-size-adjust: none; font-size: inherit; font-stretch: inherit; font-style: inherit; font-variant: inherit; font-weight: inherit; letter-spacing: normal; line-height: inherit; margin-bottom: 0px; margin-left: 0px; margin-right: 0px; margin-top: 0px; orphans: 2; padding-bottom: 0px; padding-left: 0px; padding-right: 0px; padding-top: 0px; text-align: left; text-decoration: none; text-indent: 0px; text-transform: none; vertical-align: baseline; white-space: normal; word-spacing: 0px;">
<span style="background-color: white;"></span><br /></div>
Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-23052721841904725912019-04-13T19:55:00.000+03:002019-06-19T10:49:31.042+03:00Pride ja arvostuksen kaipaus<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="background-color: white; font-kerning: none;">Virikkeen tähän kirjoitukseen antoi Catholic Heraldissa 5.4.2019 julkaistu artikkeli <a href="https://catholicherald.co.uk/commentandblogs/2019/04/05/as-a-bishop-it-is-my-duty-to-warn-the-west-an-interview-with-cardinal-sarah/?fbclid=IwAR2MpaDElkT7jxiM35QXDewWWp3ZrXMzThANUMdsl3YnRdbEswmloWdlCFE" target="_blank"><i>’As a Bishop, it is my duty to warn the West’: An Interview with Cardinal Sarah</i>. </a>Guinealaissyntyinen Robert Sarah katsoo länsimaita ja länsimaista kristillisyyttä yhtäältä afrikkalaisen silmin, toisaalta sisäpuolelta, Vatikaanin korkea-arvoisena kardinaalina. Ymmärrän, että on paljon niitä, joiden mielestä afrikkalaiset eivät voi opettaa meille länsimaiden kristityille mitään hyödyllistä. Saksalaisperäistä ja pohjoismaalaistunutta luterilaisuutta saatetaan pitää kristinuskon ylivertaisena versiona, jonkinlaisena Nokiana tai Angry Birdsinä. Mielestäni se on virhe, vaikka en nyt lähde sitä enempää perustelemaan. Eurooppa kutistuu ja väki vähenee, kun Afrikka kasvaa.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Kristinuskon tilasta puhuessaan kardinaali Sarah käyttää sanaa romahdus (<i>collapse</i>). Romahdus koskee kristillisyyttä kaikkialla, mutta sen alkulähde on Sarah’n mukaan Euroopassa. Hän selittää ilmiötä isyyden hylkäämisellä. Ajassamme elää voimakkaana ajatus, että ollakseen vapaa ihminen ei voi olla riippuvainen mistään. Vastaanottaminen, lahjaksi saaminen, periminen on tämän länsimaisen ajattelun mukaan ihmisarvon vastaista. Siksi nuoria kehotetaan - nykyään jopa koululaitoksen ja valtiovallan myötävaikutuksella - keksimään itse identiteettinsä, olemaan mitä tahansa muuta kuin se, joksi on syntynyt. Mutta ihminen on aina pohjimmiltaan perijä. Ihminen saa historiansa, kulttuurinsa, kielensä, nimensä, perheensä perintönä. Kun ihminen kieltäytyy vastaanottamasta ja olemasta osa tätä riippuvuuksien, sukulaisuuksien ja perintöjen verkostoa, hän samalla tuomitsee itsensä keskelle loppumatonta yksilöiden välistä kilpailua, jossa ei ole mitään muuta lakia kuin se, mikä kulloinkin tuottaa eniten hyötyä. Kardinaali Sarah’n mukaan taustalla on viime kädessä luopuminen Jumalan isyydestä, Jumalasta alkusyynä ja kaiken Luojana. Häneltä me saamme olemuksemme miehinä ja naisina, mutta nykyaikaiselle ihmiselle tällainen ajatus on sietämätön.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Voisin jatkaa, mutta en nyt jatka. On parempi puhua meistä. Mutta jos puhuu ”meistä”, lukijoista ainakin osa ajattelee, että puhu vain omasta puolestasi. Meistä ei ole helppo puhua. Saksalainen kirjailija Thomas Mann sanoi aikoinaan viisaasti suurin piirtein näin: <i>Antaessaan henkilökohtaisinta saavuttaa sen, mikä on kansallista ja samalla yleisinhimillisintä. Sen saavuttaa näin jopa paremmin, kuin jos asettaisi tavoitteeksi kuvata sitä, mikä on kansallista.</i> Ei siis kannata puhua meistä. On oltava henkilökohtainen, jotta voin tavoittaa sen, mikä meitä ehkä yhdistää.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Myös minussa elää kapina Jumalaa ja hänen lahjojaan vastaan. Se on sukua sille kapinalle, jota muistan käyneeni parikymppisenä vihaisena nuorena miehenä. Eräs kuuluisa suomalainen tanssitaiteilija sanoi sen minulle kerran eräässä hääjuhlassa: ”Kukapa meistä haluaisi palata nuoruutensa Poriin.” Ihminen haluaa erottua, irroittaa kahleet, tulla omaksi itsekseen. Kunnes kaikki tasaantuu ja tulee keski-ikä. Jonka jälkeen yllättää viidenkympin tai jonkin muun villitys. Eläkkeelle jääväkin vielä pohtii, mistä hänen pitäisi vihdoin päästä eroon ja mihin asettua. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Minulla on ollut nyt kuusi kuukautta (lokakuusta 2018 huhtikuuhun 2019) täällä Gran Canarialla aikaa miettiä omaa tehtävääni ja kutsumustani. Tunnustan usein haaveilleeni, että pääsen jollain keinolla eroon tästä pappeuden taakasta. Kuka tätä kaipaa? Kuuleeko kukaan, mitä sanon? Ja jos kuulee, ymmärtääkö? Muuttuuko mikään? Voi, kun saisin tehdä jotain hyödyllistä! Entä suhde lapsiin ja lapsenlapsiin? Heillä on omat polkunsa. Ne eivät ole niitä, jotka minä mielessäni kuvittelin tai suunnittelin. Mihin minua siinä tarvitaan? Ja kaikkein vaikein: Olenko vaimolleni enemmän ilo vai rasite? Tiedän, että hän jo odottaa minua kotiin, mutta mitä sitten? Mihin olemme yhdessä matkalla? </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Kuvaamani mielenlaadun nimi on ylpeys (<i>pride</i>). Se on synti. Ei ole mikään ihme, että ylpeyden tunnuksen alla järjestäytyvät aikamme näyttävimmät kulkueet. Ylpeys saa ajattelemaan, että minulle kuuluu jotain enemmän ja parempaa kuin mitä olen saanut (<i>entitlement</i>). En ole tyytyväinen siihen työhön, joka minulla on; siihen puolisoon, jonka kanssa aikoinaan menin naimisiin; asuntoon; palkkaan; näköalaan; naapureihin; ravintola-annoksen kokoon ja näköön; omaan ulkonäkööni; omaan sosiaaliseen asemaan ja siihen, miten vähän muut minua arvostavat; jne. (Jotain tästä tunnelmasta on Robbie Williamsin 2011 kappaleessa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=ULTtWUZhD9c" target="_blank">Supreme</a>: <i>- - You feel deprived. Yea, are you questioning your size? Is there a tumor in your humor, are there bags under your eyes? Do you leave dents where you sit? Are you getting on a bit? Will you survive? You must survive! - -</i>)</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Näemme siis, että ylpeys - Pride - ei ole vain seksuaalisen hämmennyksen tunnussana. Itse asiassa julkiset Pride-kulkueet ovat ehkä jossain mielessä hyvä asia. Siellä juhlivat oppivat tällä tavalla ainakin tunnistamaan syntinsä nimen. Nyt tarvitaan enää, että he kääntyvät, ja silloin Jumala saa heistä vahvoja todistajia.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Paljon vaikeampi ylpeyden synti on meille tavallisille. Auttaako, jos havaitsen, että tämän synnin taustalla on todella kieltäytyminen vastaanottamasta Jumalan lahjaa, hänen antamaansa siunausta? Ylpeä ihminen pitää itseään jonkin muun arvoisena, jonkin toisenlaisen minuuden vertaisena.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Ajattelen Jeesusta. ”Hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi.” Hän oli valmis antamaan itsensä vehnänjyvän lailla siemeneksi, josta kasvoi sellainen sato, että koko maailmanhistoria muuttui ja ihmiskunnalle palasi toivo. Hän näki sen, mitä kukaan hänen ystävistään ja lähimmistään ei kyennyt näkemään eikä kuvittelemaan. Hänen nöyryytensä korotti hänet kaikkia ylpeitä korkeammalle korkeammalle.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Ja niinpä Paavali kirjoittaa (Fil. 2): ”Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanyt hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: Jeesus Kristus on Herra.” </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Se, että Jeesus on Herra, ei ole ihmisoikeusloukkaus vaan lahja. Tämä lahja antaa maailmalle elämän, minulle kutsumuksen ja sydämeen levon, joka on kaikkea epäilystä suurempi. Olen tyytyväinen niin kuin äitinsä rinnoilla lepäävä lapsi. Ei minulta mitään puutu. Elämä hymyilee. Minulle on tullut hyvä perintöosa. 'Oon tyytyväinen pikku mökkiläinen. En kaipaa kultaa, enkä aarteita maan. On mulla täällä vain ryysyt päällä ja kohta hautaan mut kannetaan.' </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Jeesus Kristus on Herra. Voin ottaa Hänen herruutensa vastaan lahjana tai pitää sitä loukkauksena ja kieltää hänet. Mutta Hän on se, joka on ollut ennen aikojen alkua, joka tuli ihmiseksi ja jonka herruus avautuu aikojen lopulla kaikille. Tunnustamalla hänen herruutensa, astun vapauteen, joka ei jätä minua yksin, oman onneni varaan kamppailemaan siitä mitä mulle kuuluu, vaan luo yhteyden kaiken Luojaan, Isään, joka rakastaa jokaista lastaan.</span></div>
Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-47798460481038844612019-03-22T22:23:00.001+02:002019-03-22T22:23:26.069+02:00Marianpäivää ja vähän myös Joosefin<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="background-color: white; font-kerning: none;">SAARNA 22.3.2019 Templo Ecuménico, Playa del Inglés</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="background-color: white; font-kerning: none;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="background-color: white; font-kerning: none;">Evankeliumi <a href="https://raamattu.fi/raamattu/KR92/LUK.1/Luukas-1" target="_blank">Luukas 1: 26-38</a> Enkeli ilmoittaa Jeesuksen syntymän</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="background-color: white; font-kerning: none;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 11px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 12px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Suomessa vietettiin tiistaina 19.3. Minna Canthin päivää, joka on nimetty myös tasa-arvon päiväksi. Tiistai oli myös neitsyt Marian puolison Joosefin eli Joosepin nimipäivä, jota täällä Espanjassa vietettiin isänpäivänä. Koska ensi maanantaina 25. maaliskuuta on Marian ilmestyspäivä, on varmasti oikein ja tasa-arvon mukaista puhua hieman heistä molemmista, Mariasta ja Joosefista.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Lähden liikkeelle siitä roomalaiskirjeen merkille pantavasta lauseesta, jonka kuulimme: ”eivät Jumalan lapsia ole luonnolliset jälkeläiset vaan jälkeläisiksi luetaan lupauksen voimasta syntyneet lapset”. Mitä tarkoittaa ”lupauksen voimasta syntyneet” (<a href="https://raamattu.fi/raamattu/KR92/ROM.9/Kirje-roomalaisille-9" target="_blank">Room. 9: 8</a>), mitä on lupauksen voimasta syntyminen? Sillä on meidän uskollemme aivan oleellinen merkitys. Oletko sinä lupauksen voimasta syntynyt? Millä perusteella? Miten niin? Osaatko vastata, jos uskosi perustusta kysytään?</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Kuvaan ensin Marian ja Joosefin esimerkin ja sen jälkeen niiden vastakohdan. Pyhä Henki antakoon meille ymmärrystä ottaa vastaan kuulemamme.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Maria hämmästyy enkelin lupausta: ”Miten se on mahdollista?” hän kysyy. Ajatelkaa tätä nuorta tyttöä. Hän ei ajattele ensin itseään: ”Mutta mitä minä sanon isälle? Mitä naapurit ja ystävät ajattelevat? Mitä Joosef ajattelee?” Ei, vaan kun hän saa vastauksen, hänen sydämensä on valmis: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.” Maria ei ole superihminen, vaan esikuva. ”Tapahtukoon Sinun tahtosi myös maan päällä niin kuin taivaassa” rukoilemme Isä meidän rukouksessa - tietoisina siitä, miten vaikeaa sen hyväksyminen voi olla. Mutta silti Jeesus opetti sen meille.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Matteus kertoo Joosefin näkökulman: ”Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli lakia kunnioittava mies mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa. Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ’Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. - - Unesta herättyään Joosef teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt ja otti Marian vaimokseen.”</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Joosef oli kaikesta päätelleen kunnollinen mies. Samaa hän ajattelee rakastetustaan Mariasta. Sydän on täynnä odotusta ja iloa. Tuon ajan mukaan avioliittolupaus oli sitova. Mikään ei voisi erottaa heitä - paitsi kuolema tai uskottomuus. Ja nyt, enkelin ilmestymisen jälkeen, Joosef joutui hyväksymään täysin uudenlaisen tilanteen. Hän ”teki niin kuin Herran enkeli oli käskenyt” Matteus kertoo. Hän luopui suunnitelmistaan ja oikeuksistaan.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Vaikka Matteus kertoo Joosefista ja Luukas Mariasta, he todistavat samaa: avioliittolupaus, hämmennys, enkelin ilmestyminen ja lopulta suostuminen enkelin ilmoittamaan Jumalan tahtoon. Juuri tätä on lupauksen voimasta syntyminen. Antaa Jumalalle se, mikä Jumalalle kuuluu. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Joskus asia on helpompi ymmärtää vastakohdan kautta. Mikä on "antaa Jumalalle se, mikä Jumalalle kuuluu" vastakohta? Se on: "mulle se, mikä mulle kuuluu".</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">”Mulle kuuluu” on ajattelutapa, josta käytetään englanninkielessä ilmaisua entitelment, ”olla oikeutettu”. Mainitsen vieraskielisen sanan vain siksi, että tällainen ilmiö tosiaan on olemassa ja siitä puhutaan kaikkialla siellä, missä nuorisolla on enemmän kuin tarpeeksi. Mutta entitlement, ”mulle kuuluu” -ajattelu ei missään tapauksessa oli vain nuoren polven ominaisuus. Myös me keski-ikäiset ja vanhemmat osaamme sen. Osaamme vaatia. Pahoitamme mielemme, kun joudumme odottamaan tai meitä ei huomioida, jos meille kuuluvia etuuksia karsitaan. Me todella ajattelemme, että ne kuuluvat meille. Meille kuuluu kaikki hyvä. Ja jos jollain on enemmän, olemme vähän kateellisia. Kun saamme sen, mitä ”mulle kuuluu”, unohdamme kiittää, koska pidämme sitä itsestään selvästi mulle kuuluvana.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">”Mulle kuuluu” on täsmällinen vastakohta lupauksen voimasta syntymiselle. Joosefin ja Marian esimerkin mukaisesti lupauksen voima näkyy siinä tavassa, jolla lupaus otetaan vastaan. Maria sanoi: ”Tapahtukoon minulle niin kuin sanot”. Ja Joosef ”teki niin kuin enkeli oli käskenyt”. Jumalan lupausta ei voi ottaa vastaan vaatimalla omia oikeuksia ja sanomalla: ”Tapahtukoon mulle niin kuin mulle kuuluu”. Siksi <a href="https://raamattu.fi/raamattu/KR92/ROM.9/Kirje-roomalaisille-9" target="_blank">Paavali kirjoittaa omasta kansastaan Israelista</a>, että vaikka heillä on kaikki, he eivät voi Jumalan edessä sanoa ”Mulle kuuluu”. Se ei toimi niin.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 16px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Hyvät ystävät. Raamatun mukaan sulle ja mulle todella kuuluu jotain: lupaukset. Ja se, joka syntyy lupauksen lapsena, on todella Jumalan lapsi. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Verdana; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Jos tunnet itsesi epävarmaksi, niin tule ehtoollispöytään sillä tavalla kuin virressä 222 sanotaan: ”Itsevarman mahdoton turvata Herran armoon on. Vaan ken saapuu syntisenä, nääntyvänä, nälkäisenä, Herran luokse tulla saa. Heikkoa Kristus armahtaa. Sille kuuluu lupaukset, armahduksen vakuutukset, joka nöyrtyy turvaamaan Jeesuksen ristinkuolemaan.”</span></div>
Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-13975202387249476582019-01-24T12:32:00.000+02:002019-01-24T12:32:01.327+02:00Kristittyjen ykseyden rukouspäivän saarnaTemplo Ecuménico, Playa del Inglés, 18.1.2019<br />
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Helvetica; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Evankeliumi Johanneksen mukaan 14: 27</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Helvetica; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;"><i>Jeesus sanoo: Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.</i></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; font-family: Helvetica; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px; min-height: 17px;">
<br /><span style="font-kerning: none;"></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Rauhaa, ystävät. Sitä me toivomme ja kaipaamme. Tasavallan presidentin <a href="http://www.ekumenia.fi/sen_toimii/rukous_ja_jumalanpalvelus/rukouspaivat_-_bondagar/rukouspaivajulistus_2019/" target="_blank">rukouspäiväjulistuksen</a> mukaan rauha tulee rehellisyydestä, oikeudenmukaisuudesta ja armahtavaisuudesta. Ne ovat isoja ja pitkiä sanoja. Ja kaksi viimeksi mainittua, oikeudenmukaisuus ja armahtavaisuus, ovat lisäksi hieman ristiriidassa keskenään. Oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että pahantekijää rangaistaan, jotta muut saavat olla rauhassa. Armahtavaisuus tarkoittaa sitä, että pahantekijälle suodaan uusi mahdollisuus - silläkin uhalla, että joku tulee siitä rauhattomaksi.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Mutta en halua puhua ympäripyöreästi enkä yleistäen. On puhuttava siitä, mikä meitä juuri nyt puhuttaa, seksuaalirikoksista. Suomalaisia on pitkään ihmetyttänyt raiskauksista annetut lievät tuomiot. Varsinkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset aiheuttavat inhoa riippumatta siitä, kuka on tekijänä. Niistä vaaditaan kovempia rangaistuksia, selkeämpää viestiä.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Nyt Oulun ja Helsingin tapahtumien vuoksi keskustelu on kohdistunut erityisesti </span><span style="-webkit-font-kerning: none; font-size: 13px; font-stretch: normal; line-height: normal;">turvapaikanhakijoiden </span><span style="font-kerning: none;">osuuteen näistä rikoksista. Sitten jotkut ovat muistaneet, että kyllä sitä muuallakin on osattu. On nostettu esiin muita ihmisryhmiä. Sosiaalinen media - Jumala meidät sen ylivallalta varjelkoon! - kiehuu, mielipide ruokkii vastaväitettä, väite ruokkii herjausta, herjaus ruokkii vihaa. Ihmisen ääni muuttuu massojen mölinäksi. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="-webkit-text-stroke-width: initial;">Oikeasti kyse ei ole mistään ihmisryhmästä. Leimakirveet saa haudata.</span><span style="-webkit-text-stroke-width: initial;"> </span><span style="-webkit-text-stroke-width: initial;">Sen sijaan on varmasti kyse suomalaisen oikeusjärjestelmän uskottavuudesta. Suomessa on virallisesti uskottu lieviin tuomioihin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kun kansa huutaa kovempia tuomioita, oikeusoppineet ja poliittiset päättäjät näyttävät vieraantuneen todellisuudesta.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Mutta tällainen pohdiskelu on yhteiskunnallista keskustelua. Se ei ole evankeliumia eikä erityisen hengellistä. Puhun tästä asiasta vain siksi, että kristillinen kirkko on tavallaan asiaan osasyyllinen. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Mehän emme kirkkona ja kristittyinä voi olla julistamatta sitä näkyä, jonka profeetta Jesajalta luemme, että <i>"susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen”</i>. Saalistaja ja saalis elävät turvallisesti yhdessä. Ajattele! Entä jos vaihdamme suden tilalle irakilaisen turvapaikanhakijan ja karitsan tilalle suomalaisen teinitytön? <i>”Pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen.”</i> Olemmeko me kristityt sinisilmäisiä utopisteja, joiden hyväuskoisuutta raiskaajat häikäilemättä käyttävät hyväkseen? </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Ehkä me olimme Suomessa kuvitelleet saavuttaneemme yhteiskunnallisilla uudistuksilla tämän Jesajan esittämän paratiisinäyn ja taltuttaneemme ihmisen pahuuden hyvällä koulutuksella ja sosiaalisella tukiverkolla. Mutta se on vaarallinen harha. Oikeudenmukaisempi yhteiskunta on tärkeä asia, mutta se ei ole ratkaissut eikä koskaan tule ratkaisemaan ihmisen ongelmaa. Ihmisen ongelmaan ei ole olemassa poliittista ratkaisua vaan ainoastaan hengellinen. Raamattu kutsuu ihmisen ongelmaa nimellä synti. Se ei ole vain turvapaikahakijoiden ongelma tai pedofiilien ongelma vaan ihmisen, meidän kaikkien ongelma.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Yhteiskunnallinen keskustelu lähtee usein siitä, että me ratkaisemme muiden ongelmia. Hengellinen ratkaisu lähtee omasta sydämestä. Eräässä rukouksessa, jonka joskus annan isän luettavaksi lapsen kasteen yhteydessä, pyydetään: ”Herra, opeta tämä lapsi hallitsemaan itseään ennen kuin hän ryhtyy hallitsemaan muita.” Jos ihminen kadottaa kosketuksen omaan syntisyyteensä ja keskittyy muiden syntien hallinnoimiseen, valhe pääsee vallalle.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Sen vuoksi kirkon sanomaa ei pidä väärällä tavalla politisoida. Kun rakennamme parempaa yhteiskuntaa, sitä asuttaa edelleen sama ihmisluonto. Hyvinvointiyhteiskunnassa pahoinvointi on erilaista, mutta ei se ole mihinkään kadonnut. Olimme ehkä tuudittaneet itsemme Ruususen uneen, laskeneet alas suojakilpemme, unohtaneet nuorisomme, uskotelleet että koskaan ei ole ollut näin hyvin, että nuorison voi rauhassa päästää kaduille tekemään kokeilujaan ja nyt netin ihmeelliseen maailman: ”Kyllä ne siellä pärjäävät”.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Entä jos Jesajan profetian susi ei olekaan se toinen, jota haluaisimme inhota tai vihata, ja karitsa ei olekaan se itsemme kaltainen, jonka vuoksi pelkäämme ja loukkaannumme? Entä jos susi on sisällämme ja karitsa on itse Kristus meissä? Hän, Kristus, tahtoo tutustua meissä olevaan pahaan ja tehdä siitä rauhansa välikappaleen. Kun tulemme hänen luokseen tänään ehtoollispöydässä, hän odottaa, että tulet sellaisena kuin olet. Älä tee itsestäsi paranneltua versiota. Älä sano: Onneksi en ole niin kuin ne toiset. Älä tule hurskaana, vaan syntisenä. Eivät terveet tarvitse parantajaa vaan sairaat. Martti Lutherin saksaksi kirjoittamassa ja Jaakko Finnon alunperin suomentamassa ehtoollisvirressä sanotaan: <i>Itsevarman mahdoton turvata Herran armoon on. Vaan ken saapuu syntisenä, nääntyvänä, nälkäisenä, Herran luokse tulla saa. Heikkoa Herra armahtaa. Synnit kaikki Kristus kantoi, lupauksen meille antoi. Syntinen, käy luokseni, anteeksi saat sä syntisi.</i></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Me elämme keskellä vaikeroivaa ihmiskuntaa, jonka haavaa ei paranneta rangaistuksilla eikä rahalla, vaan ainoastaan Kristuksen haavojen kautta.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;"><i>”Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi"</i>. Emme siis ole keksineet paratiisia, emmekä vielä lopettaneet huokailua. Kristittyjen ykseyden rukouspäivä on pyhitetty tälle huokailulle Jumalan puoleen: ”Herra, armahda!” </span></div>
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(29, 33, 41); -webkit-text-stroke-width: initial; background-color: white; color: #1d2129; font-family: "Helvetica Neue"; font-size: 14px; font-stretch: normal; line-height: normal; margin-bottom: 6px;">
<span style="font-kerning: none;">Mutta nyt tätä taustaa vasteen evankeliumin valo loistaa kirkkaana. Pelkoon ei ole syytä. Me odotamme tulevaisuutta uskossa ja toivossa, sillä Jeesus sanoo: <i>"Minä jätän teille rauhan.”</i> Ota se vastaan. <i>”Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.”</i></span></div>
Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-64909633925802315442019-01-15T18:47:00.006+02:002021-10-25T22:06:30.470+03:00Inhosta ja häpäisemisestä uskoon ja toivoon<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Kansalaisia on pitkään ihmetyttänyt seksuaalirikoksiin syyllistyneiden lievät tuomiot. Asiaa on pöyristelty milloin minkäkin aviisin lehdillä vuosien ajan. Varsinkin lapsiin kohdistuvat seksuaalirikokset aiheuttavat inhoa täysin riippumatta siitä, kuka on tekijänä. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Nyt näitä inhon ilmaisuja nostetaan esiin milloin minkäkin ihmisryhmän häpäisemiseksi. Mutta kyse ei ole mistään ihmisryhmästä, ei irakilaisista, ei katolilaisista, ei lestadiolaisista, ei saamelaisista, ei kazakstanilaisista, ei perussuomalaisista, ei vihervasemmistolaisista, eikä keski-ikäisistä valkoihoisista miehistä. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Haudataan siis leimakirveet. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Sen sijaan on kyse suomalaisen oikeusjärjestelmän uskottavuuden palauttamisesta. Meillä on virallisesti uskottu lieviin tuomioihin ja korjaaviin toimenpiteisiin. Kansan huudot kovemmista tuomioista on vaiennettu tai ylimielisesti sivuutettu. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Ja kristillinen kirkko on tavallaan tähän osasyyllinen. Kirkkohan ei voi olla julistamatta sitä näkyä, jonka jo profeetta Jesaja aikoinaan julisti, että "susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen", siis saalistaja ja saalis elävät turvallisesti yhdessä. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Olemmeko siis sinisilmäisiä utopisteja, joiden hyväuskoisuutta raskaajat häikäilemättä käyttävät hyväkseen? Olemme kai Suomessa kuvitelleet saavuttaneemme yhteiskunnallisilla uudistuksilla tämän paratiisinäyn ja poistaneemme ihmistä vaivaavan synnin. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Mikään ei voisi olla niin kaukana todellisuudesta. Oikeudenmukaisempi yhteiskunta on hyvä asia, mutta se ei koskaan tule ratkaisemaan ihmisen ongelmaa. Ihmisen ongelmaan ei ole olemassa poliittista ratkaisua vaan ainoastaan hengellinen. Siksi kirkon sanomaa ei pidä väärällä tavalla politisoida ja sosialisoida. </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">"Me tiedämme, että koko luomakunta yhtä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi". </span><br />
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;"><br /></span>
<span face="system-ui, -apple-system, BlinkMacSystemFont, ".SFNSText-Regular", sans-serif" style="background-color: white; caret-color: rgb(29, 33, 41); color: #1d2129; font-size: 14px;">Emme siis ole keksineet paratiisia, emmekä vielä lopettaneet huokailua. Mutta odotamme uskossa ja toivossa, sillä Jeesus sanoo: "Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon." Nämä sanat luetaan perjantaina 18.1.2019 kun on tasavallan presidentin rukouspäiväjulistuksen mukainen kristittyjen ykseyden rukouspäivä.</span><br />
<br />Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-23512581.post-41057495088223308492019-01-13T16:59:00.003+02:002019-01-13T16:59:40.150+02:00Lankeemus, häiriö ja kellunta<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="-webkit-text-stroke-width: initial;">Loukkasin jalkani 16.12.2018 jyrkässä mäessä ja polvilumpion jänne meni poikki. Olin vuodepotilaana muutaman viikon ja pääsin kyynärsauvojen avulla pitämään ensimmäisen saarnani 4.1.2019 Templo Ecuménicossa. Luulin, että saarna meni ihan hyvin ja ihmiset ainakin etuosassa tuntuivat seuraavan intensiivisesti mukana. Saarnan lopussa esitin haasteen ja kysyin, kuka olisi valmis ottamaan haasteen vastaan. Vain edessä nousi muutama käsi. Olin hämmentynyt. Olinko näin täydellisesti epäonnistunut luomaan kontaktin kuulijoihin? Messun jälkeen sain kuulla, että käyttämäni mikrofoni oli särissyt, eikä puheestani ollut ainakaan takaosassa saanut mitään selvää. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="-webkit-text-stroke-width: initial;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="-webkit-text-stroke-width: initial;">Mitä tästä pitäisi päätellä? Sitäkö, että suomalainen messukävijä ei kovin paljoa saarnalta odota? Ei haittaa, vaikka siitä ei saisi mitään selvää. Kukaan ei messu tai saarnan aikana pitänyt tarpeellisena ilmaista, että ei kuulu. Masentavaa. </span><span style="-webkit-text-stroke-width: initial;">Takaosassa oli jopa istunut kolme pappia, joista eräs vielä jälkikäteen lähetti sähköpostitse moitteet, että olin artikuloinut epäselvästi ja puhunut liian nopeasti. </span>Kotimatkalla bussissa tosin eräs kirkon etuosassa istunut pappiskollega kertoi kuulleensa joka sanan ja ymmärtäneensä myös sanoman.</div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
No, tässä se saarna nyt on kirjallisessa muodossa. Koska kävelin saarnatuoliin kyynärsauvoilla, aloitin kertomalla polvivammasta ja siitä, että olen vuodepotilaana kaivannut kahta asiaa: messua ja meren aalloissa kellumista.</div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
Evankeliumi <a href="https://raamattu.fi/raamattu/KR92/MAT.2/Matteus-2" target="_blank">Matt. 2: 1-12</a></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;"><br /></span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Kaste on pesu. Siinä pestään pois lika. Mutta ei ulkoinen lika, vaan sisäinen. Asian voi sanoa hienomminkin. Edellinen paavi Joseph Ratzinger sanoo sen kirjassaan Jeesus Nasaretilainen muun muassa näin: ”Johanneksen kasteelle laskeutuminen merkitsee syyllisyyden tunnustamista ja anteeksiannon pyytämistä, niin että uusi alku on mahdollinen. - - Astuessaan alas veteen kastettavat tunnustavat syntinsä ja koettavat vapautua syyllisyyden painaman menneisyytensä taakasta.” </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Samalla tavoin Luther selittää vähäkatekismuksessa kasteen merkitystä: ”Se merkitsee, että meissä oleva vanha ihminen on jokapäiväisessä katumuksessa ja parannuksessa upotettava ja surmattava kaikkine synteineen ja pahoine himoineen, ja sen tilalle pitää joka päivä tulla esiin ja nousta ylös uusi ihminen, joka iankaikkisesti elää Jumalalle vanhurskaana ja puhtaana.” Tyypillistä Lutheria, sievistelemätöntä, voimakasta ilmaisua. Kaste on enemmän kuin pelkkä pesu tai lian pois huuhtominen. Kaste on hauta. Siksi kaste on toimitettu upottamalla ihminen veteen. Veden alle painuvat menneisyyden taakat, ne luovutetaan pois, jätetään sinne, niitä ei enää muisteta.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Mutta miksi Jeesus piti kastaa? Hän oli jo puhdas ja synnitön. Jos ymmärrämme, miksi Jeesuksen piti saada kaste, ymmärrämme ehkä paremmin myös oman kasteemme arvon.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Astuessaan Johanneksen kanssa Jordan-virtaan kastettavaksi, Jeesus astui hautaan. Hän tuli hylkäämään synnin ja kuoleman noustakseen ylös iankaikkisesti elävänä, vanhurskaana ja puhtaana. Johanneskin oli hämillään: ”Sinäkö tulet minun luokseni? Minunhan pitäisi saada sinulta kaste!” Mutta Jeesus torjuu vastaväitteet: ”Älä nyt vastustele. Näin meidän sopii täyttää kaikki vanhurskaus.”</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Vanhurskaus tarkoittaa tässä ihmisen vastausta Jumalan laille, ohjeille hyvästä ja oikeasta elämästä. Vanhurskaus on myöntymistä Jumalan tahtoon, Jumalan hallintavallan tunnustamista, astumista Jumalan valtakuntaan. Vanhurskauden täyttäminen tarkoittaa tässä juuri sitä, mitä Jeesus opetti seuraajansa joka päivä rukoilemaan: ”tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päälle niin kuin taivaassa”. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Astuessaan Jordaniin Johanneksen kastettavaksi Jeesus astui kutsumukseensa, Jumalan tahdon seuraamiseen. Ja – tämä on huomattavaa – merkitsi hänen kohdallaan syntiseksi tulemista, osallisuutta meidän – sinun ja minun syyllisyyteen – kaikkien maailman syntien kantamista aina kuolemaan asti, hautaan asti. Johannes ymmärsi tämän, kun hän huusi: ”Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnit!” Mutta kun Jeesus, lihaksi tullut Jumala, astui kasteen hautaan, hän tempaisi auki syvyyden ovet ja sitoi sen Vahvan, joka hallitsee maailmaa ja ihmisiä syyllisyyden avulla. Jeesus käänsi olemisen merkityksen, hän avasi uuden maailmanjärjestyksen ja teki mahdottoman mahdolliseksi. Hän herättää kuolleista ja antaa iankaikkisen elämän jokaiselle, joka häntä seuraa. Jeesuksen piti ottaa kaste, koska kaste sisälsi hänen koko toimeksiantonsa: maailman pelastamisen.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Ja nyt me olemme valmiita miettimään omaa kastettamme. Sinut on kastettu, koska Jumala on kutsunut sinut. Hänen kutsunsa tarkoituksena on tehdä sinusta ja minusta Jeesuksen seuraajia. Ja mitä se tarkoittaa, mihin se meidät johtaa? Tässä tulee se vaikea kipu, jota emme saa väistää emmekä piilottaa. Jeesuksen tie kulki kasteesta kohti ristiä ja kuolemaa. Kuolema on ihmisen osa, ja sitä me pyrimme vimmatusti vastustamaan taistelemalla kohtaloamme vastaan. Emme halua hautaa, haluamme tuntea elävämme. Olen muutaman kerran kuullut kasteperheen vanhemmilta pyynnön, että </span><span style="-webkit-font-kerning: none; font-size: 11px; font-stretch: normal; line-height: normal;">kastetilaisuudessa</span><span style="font-kerning: none;"> ei mainittaisi kuolemaa. Mutta ei kuoleman todellisuus kieltämällä häviä. Kieltäminen ei ole tie vapauteen, se on takertumista pettäviin vastauksiin.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Jeesuksen kaste osoittaa toisenlaisen tien vapauteen: antautuminen Jumalan tahtoon. Älä turruta mieltäsi, vaan kulje synnin aiheuttamaa kipua kohti. Tunnusta syntisi, älä peittele äläkä selittele. Ihminen, joka Jeesusta seuraten luovuttaa itsensä kasteen hautaan, voittaa koko maailman. Hän saa syntinsä anteeksi ja nousee uuteen elämään. Ota tämä sanoma vastaan juuri nyt. Se on sinun, kun otat sen vastaan. Sinut ja minut on kastettu Kristuksen kuolemaan, jotta sinun ja minun ei tarvitsisi kuolla, vaan me saamme elää. Mikään voima tai valta maan päällä, maan alla tai taivaassa ei siis voi temmata sinua pois Jumalan rakkaudesta, joka on sinetöity kasteessa. </span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Kaste on kutsumus, joka uudistetaan päivä päivältä. Joka päivä maailma houkuttelee meitä elämään kutsumuksemme ulkopuolella, itseämme varten, ulkoisten asioiden ja olosuhteiden vankeina. Mutta Jumala ”pelasti meidät pesemällä meidät puhtaiksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki uudisti meidät”.</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal; min-height: 14px;">
<span style="font-kerning: none;"></span><br /></div>
<br />
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;">Ehdotan tähän pientä ruumiillis-hengellistä harjoitusta. Huomenna, kun menet rantaan aaltojen hyväiltäväksi, muista kastettasi. Kun vesi tulvii ylitsesi, muista, miten kastevesi on tulvinut ylitsesi ja pessyt sinut puhtaaksi. Kun pakeneva aalto vetää mukanaan rannan pikkukivet, kiitä Jumalaa siitä, että hän heittää syyllisyytesi meren syvyyksiin. Ja kun aalto nostaa jalat irti pohjasta, tunne kuinka kasteen vesi kantaa ja antaa sinulle voimaa uuteen elämään. Haluatko ottaa haasteen vastaan?</span></div>
<div style="-webkit-text-stroke-color: rgb(0, 0, 0); -webkit-text-stroke-width: initial; font-family: Helvetica; font-size: 12px; font-stretch: normal; line-height: normal;">
<span style="font-kerning: none;"><br /></span></div>
<div>
<span style="font-kerning: none;"><br /></span></div>
Artohttp://www.blogger.com/profile/08624328341368183458noreply@blogger.com