sunnuntaina, joulukuuta 06, 2009

Pyhän Nikolauksen ja Suomen itsenäisyyden päivä

Olimme äidin luona itsenäisyyspäivän juhlalounaalla, nyt siis ensimmäistä kertaa isän kuoleman jälkeen. Pöytä oli koreana, kuten äidillä aina, ja mielet kiitollisia. Isällä oli tapana muistuttaa itsenäisyyspäivän nimipäiväsankarista eli pyhästä Nikolauksesta, Myran piispasta ja ihmeidentekijästä. Jossain vaiheessa, muistaakseni 80-luvulla, meillä oli jopa yritys siirtää joululahjojen antaminen Niilon-päivälle vanhan hollantilaisen tavan mukaan. Muistan itsekin pitäneeni ideaa niin hyvänä, että en ainakaan muutamaan vuoteen antanut jouluna mitään lahjoja kenellekään. Ehkä ajatuksen toteutus jäi puoliväliin...

Saimme siis äidiltä paitsi maittavan juhla-aterian, myös kassillisen joululahjoja kotiin vietäväksi. Aterian jälkeen ajoimme vielä Nurmijärvelle sytyttämään kynttilän isän haudalle. Aika moni muukin oli käynyt haudoilla ja Nurmijärven kirkkomaa loisti kauniina kynttilämerenä. Totesimme kyllä äidin kanssa yhteisesti, että ei isä meidän mielestä ole siellä. Ei isälläkään ollut koskaan tapana käydä haudoilla. Eikä Jumala ole kuolleiden vaan elävien Jumala. Mutta tietysti on hyvää ja terveellistä muistuttaa itseään kuolevaisuudesta tasaisin väliajoin.

Itsenäisyyspäivän juhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa taisi tosiaan käydä niin, että ekumeeninen esirukous jäi vahingossa pois. No, sellaista sattuu, eikä juhla siitä sinänsä pahennu. Kyllä Isä meidän -rukous riittää. Toki oli harmi, että vasta vihitty uusi katolisen kirkon piispa Teemu Sippo ei näin päässyt lausumaan rukoustaan Suomen puolesta.

Piispa Simo Peuran saarna lähti mielestäni liikkeelle loistavan lakonisesti: Raamattua pitää lukea ajankohtaisten tapahtumien valossa. Koska evankeliumissa puhuttiin taivaan voimien järkkymisestä ja erilaisista luonnonmullistuksista, olisin ilman muuta olettanut, että Peura olisi käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja viitannut ilmastopuheisiin. Olin ehkä lievästi pettynyt, kun hän nostikin taloudellisen laman suuremmaksi uhkaksi ja vertasi sitä sodanajan vaikeuksiin. Lainaukset sodanajan kirjeenvaihdosta olivat joka tapauksessa koskettavia. En osaa ulkomuistista referoida puhetta, enkä tehdä siitä täsmällistä analyysiä. Ehkä sen sanoma jäi kuitenkin hieman etäiseksi.

Kahden regimentin oppi oli vahvasti esillä. Kirkon tehtävä on puhua Jumalasta. Moraalista voivat puhua muutkin. Jos kirkko ottaa liian vahvasti moraalisen äänitorven roolin, on vaarana, että yhteiskunta ulkoistaa moraalin sille. Suurinpiirtein näin muistan piispan sanoneen. Olen täysin samaa mieltä tästä perusjaottelusta. En kuitenkaan ole ihan varma, ymmärsinkö perustelun oikein. Sanoiko Peura, että liian voimakkaasti moraalista puhuva kirkko on vaarassa muuttua moraalin erikoisosaajaksi? Vaara on toki olemassa, mutta eikö se ole juuri päinvastainen: että kirkko jää moraalikäsityksineen täysin ulkopuolelle, epärelevantiksi, oudoksi linnuksi? No, ehkä juuri tätä Peura tarkoitti. Ja tällaisesta kehityksestä meillä on tietysti jo nyt merkkejä. Siellä, missä kirkon sanoma käsitetään median paisutteleman seksuaalimoraalin kautta, kirkkoa pidetään vanhentuneena ja epäkiinnostavana. Siellä, missä kirkko nähdään hengellisyyden edustajana, sillä on yhä luottamusta. Tosin kaikki mittarit näyttävät osoittavan, että kirkkoa ei ensisijaisesti mielletä hengellisyyden kautta, vaan instituutiona.

Pappi ja Idiootti -hanke etenee. Lukeminen alkaa siis nyt alkavan viikon torstaina klo 7.30. Teltta pystytetään Mauno Koiviston aukiolle, joka on aivan Narinkkatorin vieressä, vanhan linja-autoaseman päädyssä. Lukeminen tapahtuu seuraavan aikataulun mukaan:

to 10.12. klo 7.30-19.30
pe 11.12. klo 7.30-19.30
la 12.12. klo 9-14
su 13.12. klo 13-17

Meillä on parinkymmenen hengen tukitiimi ihmisiä, jotka tulevat päivystämään telttaan aamusta iltaan keräyslippaiden kanssa. Teltan pysytytys ja purku aamuin illoin vaatii myös oman tiiminsä. Tietääkseni meillä on tähän roudaukseenkin tarpeeksi väkeä, mutta varmasti vielä mahtuu mukaan. Jos siis voisit tulla jotain aamuna tai iltana auttamaan roudauksessa ilmoittaudu Mauno Koiviston aukiolla torstaina klo 7. Teemme silloin ensimmäisen pystytyksen, jonka yhteydessä katsotaan vuorot.

Rahaa on kerätty tähän mennessä varmasti reilut 2000 euroa eli yli 200 ensimmäistä sivua Idiootista on maksettu. Tosin mulla on sellainen kutina, että paljon useampi on maksanut tukensa, mutta osa tukimaksuista on ehkä mennyt perille eri viitteellä, eikä näin ollen näy osana tätä kampanjaa. Jos haluat osallistua, laita kymppisi Suomen World Visionin tilille 174530-28185 viitenumerolla 6677.

Ja olet tietysti enemmän kuin tervetullut istahtamaan hetkeksi telttaan kuuntelemaan Idioottia. Siellä on siis mahdollisuus tehdä lahjoitus käteisellä keräyslippaaseen. Kiitos tuesta Kenian nälänhädän uhrien puolesta!

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Terve Arto!

Tämä ei nyt liity blogiisi, mutta kun en löytänyt sähköpostiosoitettasi...

Kysymys. Oletko tutustunut Kansankirkon Myytinmurtajat -kirjaan? Jos olet ja/tai aihepiiri kiinnostaa, voisitko kommentoida siinä esitetyjä ajatuksia kirkon tulevaisuudesta näillä sivuillasi?

Katsi lisää: www.myytinmurtajat.net

Arto kirjoitti...

Moi! Selailin kirjaa tänään ekaa kertaa, mutta en ole vielä ehtinyt hankkia omaksi enkä lukea. Yritän saada en käsiini ennen joulua ja laitan tänne tietenkin kommentteja. Kiitos vinkistä!