torstaina, joulukuuta 10, 2009

Idiootin ensimmäinen väliaikatiedote

Teltta nousi ripeästi, kiitos ison vapaaehtoisjoukon. Meitä taisi olla seitsemän aikaan torilla pitkälti toistakymmentä ihmettelemässä mikä putkenpää kuuluu mihinkin. Teltta siis saatiin hyvin pystyyn, mutta sähkön kanssa kesti hieman kauemmin, joten lukeminen pääsi alkamaan hieman suunniteltua myöhemmin, noin klo 7.50. Ensimmäisenä tuuraajana paikalle saapui noin klo 10.10 Helsingin adventtikirkon pastori Sakari Vehkavuori ja klo 11 eli näihin aikoihin, kun kirjoitan tätä, remmiin on astunut Sana-lehden pastori Freija Özcan.

Aamun parituntisen session aikana ehdin jo antaa haastattelut Ylenaikaiselle ja RadioDeille suoriin lähetyksiin. Kun näihin haastatteluihin kulunut aika noin 2x5 min lasketaan kokonaisuudesta pois, mun laskujen mukaan ensimmäisen lukurupeaman tehollinen kesto oli 2 t 10 min. Sen aikana tuli luetuksi 55 sivua, joten keskimäärin sivun lukemiseen meni 2,36 minuuttia. Se on ennakkoon lasketun 2 minuutin sivuvauhdin kannalta huolestuttavan hidas lukunopeus. Voi olla, että kellonajat eivät kuitenkaan ole ihan täsmällisiä. Ja olihan siinä pari muutakin pienempää taukoa.

Sain siis tuuraajien avustuksella tähän väliin ihan kunnollisen lounas- ja lepotauon. Kävin kuumassa suihkussa ja ruumiinlämpö alkaa palata taas normaaliksi. Kylmä siellä nimittäin tulee, vaikka mulla on monta kerrastoa päällekkäin ja ilmaa välissä. Erityisesti tietysti varpaat ja sormet kylmettyvät. Tiina lupasi mennä kenkäkauppoihin etsimään huopikkaita. Äidiltä saaduista paksuista villasukista huolimatta tavalliset nahkaiset varsikengät kylmettyvät aika nopeasti kylmää katua vasten. Siitäkin huolimatta, että mulle on tuotu jalkojen alle parikin kerrosta eristävää styroksia ja muovia.

En tiedä, olenko tarpeeksi muistanut sitä joka käänteessä mainita, mutta mun kannalta ehdottomasti kivointa koko touhussa on nähdä se innokkuus, jolla ystävät on tarttuneet tähän. Yksin tätä ei tietenkään voisi tehdä. Pelkästään äänentoiston ja teltan pystytys kaikkineen vaatii monia käsiä. Puhumattakaan niistä ystävistä, jotka parhaillaankin päivystävät lipas kourassa aika koleassa ulkoilmassa kertomassa ohikulkijoille, mistä kampanjassa on kysymys.

Yritän siis nyt huoltaa ääntäni seuraavaa kolmen tunnin rupeamaa varten, joka on klo 12-15. Noin tunnin tauon jälkeen lukeminen jatkuu siis vielä klo 19.30 saakka, jolloin on vuorossa purku. Vaikka väkeä oli aamulla jo mukavasti, saa ilman muuta tulla auttamaan vielä purkamisessa. Ja taas huomenna aamulla klo 7.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

saat aika hyvää tuntumaa siihe, että miltä tuntuu istuskella Helsingin talvessa kerjuulla ja putsaroimassa... Tai jossain muualla maailman kolkassa.

lämpimin terveisin
Henri J.