torstaina, joulukuuta 31, 2009

Ensi vuonna nuorempana

Aamuhartaus uudenvuodenaattona 31.12.2009, Radio YLE1

Profeetta Jesajan sana: ”Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuva, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.”

Sain vuosi sitten vaimoltani joululahjaksi kirjan, jonka otsikko oli lupaava: Nuorempi ensi vuonna. Kirja lupaa terveyttä ja pitkää ikää sille, joka noudattaa sen kolmea yksinkertaista neuvoa. Kuntoile joka päivä, syö vähemmän ja terveellisemmin, ja kolmanneksi: sitoudu. Tässä vaimon rakkaudella valitsemassa lahjassa oli sopiva sekoitus huolenpitoa, lupausta ja mausteena pieni ripaus vaatimusta. Aloitin siis heti vuoden alusta ahkeran kuntoilun.

Ohjelma sai ajatuksissani lähes raamatulliset mittasuhteet, kun muistin edellä lukemani Jesajan kirjan kohdan. Kuntopyörää polkiessani näin mielessäni itseni nousemassa lentoon ylväästi kuin kotka, joka ylhäisestä korkeudestaan katselee maan matosten vaivaista vaellusta.

Kotka on tärkeä lintu. Kokonsa ja upean liitonsa vuoksi se on kiehtonut ihmisten mieliä muinaisista ajoista asti. Lentokonetta tuskin olisi keksitty, ellei ihminen olisi saanut päähänsä haluavansa liitää kuin kotka.

Muinaisitämaisen ihmisen mielessä kotka liittyi jumaltaruihin. Kotka oli aurinkolintu. Sen lentoa meren aaltojen yllä verrattiin auringon lentoon taivaan halki idästä länteen. Kotka oli taivaan hallitsija ja kuninkaiden symboli. Kotka löytyykin edelleen monien maiden lipuista ja vaakunoista.

Kotka oli myös yleinen kristittyjen hautamuistomerkkien kuva-aihe ensimmäisten vuosisatojen aikaan, ainakin Syyriassa. Ehkä tähän vaikutti Jesajan profetia. Kotka on aamun sarastuksen lintu. Se muistuttaa kuoleman voittajasta, valon tuojasta, uuden elämän antajasta, siis Kristuksesta.

Mutta palaan vielä hetkeksi vuoden alussa alkamaani kunto-ohjelmaan. Kuluneeseen vuoteen sisältyi monia onnistumisen ja ehkä joitain voiman tunteenkin hetkiä. Mutta sisältyipä siihen myös läheisen ihmisen kuolema. Oma kuolevaisuus tuli hieman lähemmäksi. En onnistunut kääntämään biologista kelloa taaksepäin. Olen vääjäämättä vuoden vanhempi, vuoden lähempänä kuolemaa. Se ei ollut lahjaksi saamani kirjan vika, sillä ohjelma itsessään on mitä parhain. Kannattaa ehdottomasti harrastaa kuntoilua. On syytä syödä terveellisesti. Näille kahdelle ensimmäiselle ohjelman kohdalle antaa merkityksen kolmas: sitoutuminen. Kannattaa vaalia ihmissuhteita. Ei pidä pyrähtää lentoon heti ensimmäisten vastoinkäymisten tullessa. Sitoutuminen tuottaa terveyttä. Sitoutuminen on raamatullista. Sitoutuminen on toisen asettamista etusijalle. Kristus asetti sinut etusijalle, vaikka joutui sen vuoksi kärsimään kuoleman. Siksi maailma pelastuu.

Läheisen kuolinvuoteen ääressä luimme yhdessä psalmin 103. Se alkaa näin:

“Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää nimeään.

Ylistä Herraa, minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.

Hän antaa anteeksi kaikki syntini ja parantaa kaikki sairauteni.

Hän päästää minut kuoleman otteesta ja seppelöi minut armolla ja rakkaudella.

Hän ravitsee minut aina hyvyydellään, ja minä elvyn nuoreksi, niin kuin kotka.”

Kotkan lento katkeaa joskus. Ihmisen aika on rajattu. Mutta sille, joka sitoutuu, joka sitoo itsensä Kristukseen ja Kristuksen kautta lähimmäisten palvelemiseen uusi vuosi on jälleen askel lähemmäksi ikuista nuoruutta.

Jeesus Kristus, elämän ja kuoleman Herra. Kiitos ajasta, jonka olet meille antanut. Kuljeta meitä sinun seurassasi, niin että matkamme päättyy hyvin ja pääsemme luoksesi kirkkauteen. Aamen.


Ei kommentteja: