sunnuntaina, syyskuuta 06, 2009

Lähimmäisyys rahalla mitattuna

Psalmi 112 esittää ajankohtaisen yhteiskunnallisen ihanteen kaikille meille, jotka pohdimme rahan valtaa ympärillämme: ”Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille.”

Kuka tahansa lainaa mielellään pankille tai sijoitusrahastolle, kun uskomme saavamme paitsi omamme takaisin lisäksi korot päälle. Mutta se ei ole ihanne, josta Raamattu puhuu. Psalmissa tarkoitetaan rahan lainaamista ilman korkoa sellaiselle, jolla ei ehkä ole varaa maksaa takaisin. Lähimmäisyys ei ole epämääräistä myötätuntoa. Se on sitä, että tunnistaa ja tunnustaa toisen tarpeen. Lähimmäisyys tuntuu kukkarossa.

Psalmin ajatus ei pääty tähän, vaan jatkuu: ”Hyvin käy sen, joka on armelias ja lainaa omastaan muille, sen, joka aina toimii oikeuden mukaan.” Lause tarkoittaa erityisesti liiketoimia, niiden pitäisi tapahtua oikeuden mukaan. Bisneksen hoitaminen oikeuden mukaan ei ole pelkkää lainkuuliaisuutta, sitä, että kirjanpito menee rimaa hipoen läpi tilintarkastuksesta. Oikeudenmukaisuus on ihanne, joka koskee myös asennetta. Lähimmäisen auttaminen ja oikeudenmukaisuus ovat saman asian kääntöpuolet. Raamatun mukaan ei ole oikeutta ilman armahtavaa mieltä, eikä armoa ilman oikeutta.

Oikeudenmukaisen liiketoiminnan ja pyyteettömän antamisen välillä on siis yhteys. Raamattu kutsuu sitä nimellä vanhurskaus. Se tarkoittaa kykyä tinkimättömästi noudattaa oikeutta omassa toiminnassa, mutta armahtaa ja auttaa lähimmäistä.

Herra, kiitos rikkauksista, jotka olet antanut käyttööni, ajasta, terveydestä, omaisuudesta. Varjele sydämeni rikkauden vaaroilta. Anna viisautta luopua siitä, mikä estää sinun hyvän tahtosi tapahtumista elämässäni, olkoon se sitten liikaa tekemistä, liikaa tavaroita tai liikaa huolia. Tee minusta vanhurskautesi ja armeliaisuutesi välikappale, niin että näen lähimmäiseni tarpeet ja pääsen osalliseksi siitä ilosta, jonka olet varannut avokätisille.

Pisara YLE TV1, lauantaina 5.9.2009

5 kommenttia:

Silvanus kirjoitti...

Hei, Arto, ja kiitos tästä hienosta kommentista, joka sitoo oikeudenmukaisuuden ja laupeuden vanhurskauteen. Se on oikein valaiseva!

Jukka R kirjoitti...

Talouskriisin keskellä tämä on mitä ajankohtaisinta keskustelua. Exoduksen 22 luvussa kuten parissa sitä edeltävässäkin luvussa on jakeita joiden uskon kuvastavan Jumalan oikeutta, jotka sitten kertautuvat läpi Raamatun kuten olet lainannut. Tämä aihepiiri on pankkiirien lisäksi juristellekin antoisa, mutta hankala - jos haluaa olla rehellinen itselleen. Ja sitähän nykyjuridiikka ei todellakaan ole, siis rehellistä. Se ei mielestäni enää ole oikeutta, vaan epäoikeudenmukaisuuden mahdollistamista. Muotomenot ovat ohittaneet sisällön. Enää ei saa sanoa mikä on oikein ja väärin muuta kuin prosessuaalisten seikkojen osalta.

Talousasioihin liittyen esimerkiksi Ex. 22:25-26 on ahnetta pankkiiria kohtaan säälimätöntä tekstiä. "Jos lainaat rahaa jollekin minun kansastani, jollekin köyhälle, joka on sinun luonasi, niin älä menettele koronkiskurin tavoin häntä kohtaan. Älkää panko korkoa hänen maksettavakseen.
26. Jos sinä olet lähimmäiseltäsi ottanut pantiksi vaipan, anna se hänelle takaisin, ennenkuin aurinko laskee;"

Lyhyen syklin katsannossa on ollut viime vuosina helppo väittää Raamatun ohjetta vääräksi, mutta saas nähdä miten käy kohtapuoliin. Katainen myönsi nyt eli siis valehteli vuosi sitten että Euroopan pankkijärjestelmä oli lähellä kaatumista 2008 lokakuussa. Tilanne ei sen jälkeen ole todellisuudessa tietääkseni muuttunut parempaan päin. Leikkirahan lähettäminen keskuspankin tietokoneelta tuskin korjasi maailmantaloutta. On se melkoista jumalan leikkimistä..

Pankkien liikeidea on orjakauppa. Kuinka niljakasta. Ihminen myydään vuosikymmeniksi mammonan palvelukseen. No, näin kai tämä maailma pikku hiljaa puksuttelee päätepisteeseensä ja Jumala toteuttaa Sanansa lopullisesti ja rutosti. Eikös siellä jossain niinkin sanota.

Siunausta ja voimia sinulle Arto suruajan keskellä. Hiukan arvelutti kirjoittaa mitään nyt mutta kun olit ottanut niin keskeisen asian esille.

Arto kirjoitti...

Kiitos kommenteista. Tää on ison keskustelun paikka, vaikka toi mun heitto olikin vain pieni psalmitutkielma Pisaran käsikirjoitukseksi muutettuna. Kaikkein hankalinta on se, että raamatullinen ihanne tulee niin lähelle omaa kukkaroa...

Jukka R kirjoitti...

Lueskelin vielä tekstiäsi. Lähimmäisen auttaminen taloudellisesti on mielenkiintoinen aihe. Raha mahdollistaa väärinkäytökset, jotka Psalmien kirjoittamisen aikoihin eivät ehkä olleet niin todennäköisiä. Nykyisessä, monimutkaisessa yhteiskunnassa voi olla vaikea tietää avun pyytäjän todellista tilannetta ja tarvetta sekä käyttöaikeita. Salomon aikoihin yhteisöllisyys oli lienee erilaista ja huijarit saattoivat saada pikaoikeutta.

Mutta kyllä tuo auttaminen silti ajankohtaista on, jokainen kai päättää miten, miksi ja kenelle.

Sivallukseni ahneista pankkiireista haluan oikeastaan tarkentaa sellaisen toiminnan mahdollistajiin: keskuspankkeihin, valtioiden johtoon ja lainsäätäjiin. Kun länsimaat ovat pikku hiljaa luopuneet kristillistä arvoista niin mädät hedelmät ovat nyt täydessä loistossaan näkyvissä. Lapset, nuoret ja aikuisetkin ovat tottelemattomia kun kuri ja auktoriteetit on poistettu. Kaikki sanovat ja tekevät mitä haluavat koska jokainen on itsensä herra ja jumala. Lähimmäistä saa riistää koska ei se ole tyhmä joka pyytää vaan se joka maksaa. Näin Raamattu ei opeta, mutta näin laajalti hoetaan. Mitä sitten kun tällainen asenne leviää yhteiskunnan huipulle kuten USA:n köyhien asuntoluotoissa?

Täydellinen romahdus vältettiin tilapäisesti keskuspankkien leikkirahaelvytyksellä. Näin ei voi jatkua kauan, siitä talouden lainalaisuudet pitävät huolen. Tullaanko seuraavaksi Antikristuksen aikaan jossa romahtanut tai romahtava maailmantalous on yhden vahvan johtajan voimin saatava kasaan, rauha Lähi-itään ja sitä myötä öljyhanat ja -rahat turvattua?

Obaman terveysuudistuspuhe oli kuin Hitleriä olisi kuunnellut. Kuulijat nousivat kuin hypnoosissa vähän väliä hurraamaan ja palvomaan. Pöyristyttävää katsottavaa. Taas yksi esi-anti-Kristus?

Sori, tää vuodatus taitaa mennä turhan laajaksi mutta kun olen tälläinen sivistymätön moukka enkä tunne talon tapoja.

Myllyniemi KYLVÄJÄSTÄ kirjoitti...

Hyvin puhuttu, Arto.
Itse olen toisinaan miettinyt jo, pitäisikö ehdottaa pientä muutosta Bonhoefferin virteen: "Kun rahan valta kasvaa ympärillä..."