sunnuntaina, kesäkuuta 21, 2009

Paljonko on tarpeeksi?

Voiko paljon olla liian vähän? Tiedämme, että joskus voi. Mutta on hyvin vaikeaa vastata kysymykseen, paljonko on tarpeeksi. Joskus mikään ei tunnu riittävän. Ja joskus toiste vähänkin on liikaa. Vastaukset riippuvat muun muassa siitä, mitä mitataan, kenelle mitataan ja kuka mittaa.

Ehkä vastaaminen kannattaa aloittaa mahdollisimman läheltä, kotoa. Onko siellä liikaa, tarpeeksi vai liian vähän? Monessa kodissa on liikaa roinaa, tarpeeksi tauluja ja liian vähän neliöitä. Jossain toisessa on paljon tilaa, mutta liian vähän rakkautta. Hyvässä kodissa on paljon rakkautta ja tarpeeksi uskoa ja toivoa. Mutta tietysti rahaakin tarvitaan.

Raha on kätevä tapa mitata arvoa – silloin kun on tarpeen vaihtaa tavaraa ja palveluita. Mutta rahalla mitataan joskus myös asioita, joita ei voi vaihtaa ja joita ei voi ostaa. Rahasta tulee onnellisuuden mitta. ”Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri”, kirjoittaa apostoli Paavali nuorelle Timoteukselle.

Onnellisuustutkijat kertovat, että raha tekee onnelliseksi – mutta vain tiettyyn rajaan saakka. Kun omaisuutta on tarpeeksi, sen lisääminen ei enää lisää onnellisuutta. Paljonko sitten on tarpeeksi? Se riippuu siitä, mihin vertaat ja mitä arvostat. Rahalla on vain se arvo, jonka me itse sille annamme. Raha ei tee rikkaaksi.

Siksi apostolin kirje jatkuu: ”Suuri rikkauden lähde on usko, kun tyydymme siihen, mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä.”

Siis se riittää, mitä on. Rikkaaksi tullaan toisella tavalla, keräämällä rikkaudeksi hyviä tekoja ja jakamalla anteliaasti omastaan muille. ”Tehän tunnette Herramme Jeesuksen Kristuksen armon: hän oli rikas, mutta tuli köyhäksi teidän vuoksenne, jotta te rikastuisitte hänen köyhyydestään.”

Pisara, YLE TV1 13.6.2009