keskiviikkona, kesäkuuta 10, 2009

Opin kaiken tärkeän äidiltä

Aloitin syntymäpäivän laatimalla perheelle runsaan aamiaisen. Vastineeksi sain halauksia ja selän kutituksia ja kauniita sanoja. Kiitos!

Toisena oli ohjelmassa Wanhassa pörssisalissa järjestetty Swami Parthasarathyn luento The Essence of Leadership. Kiitos, Sirpa, ystävällisestä kutsusta ja kirjoista! 82-vuotias Parthasarathy ei näyttänyt päivääkään yli seitsemänkymppiseltä, vaan ajatus oli kirkas, eikä otsassakaan ollut turhia ryppyjä. Puhe oli yksinkertainen ja vakuuttava, vaikka samalla myös hieman eteerinen. Pointtina oli se, että ihminen tulee ihmiseksi käyttämällä järkeään (intellect). Kasveilla on vain fyysinen olomuoto (body), eläimillä lisäksi mieli (mind), mutta ihminen eroaa näistä kahdesta siksi, että meillä on ruumiin ja mielen lisäksi järki (intellect). Loput puheesta koostui erilaisista esimerkeistä, miten järjen tulee hallita emootioita. Hyvä johtaja on sellainen, jota ohjaa järki, eivät tunteet ja impulssit.

Jäin suu auki odottamaan jonkinlaista määritelmää ja tarkempaa selitystä sille, mikä tämä intellect oikeastaan hänen käsityksensä mukaan on. Onhan asiasta esitetty paljonkin mielipiteitä aina stoalaisesta filosofiasta lähtien. Määritelmää ei kuitenkaan annettu. Kysyin luennon lopuksi, olinko ymmärtänyt oikein, että järjen (intellect) tärkeimmät ominaisuudet ovat päämäärätietoisuus ja valmius kulkea se tie, jonka päämäärä edellyttää (to set an ideal/goal and to be willing to walk the walk). En ole varma, ymmärsikö P. kysymystäni, koska hän vain toisti joitakin esimerkkejä. Käsitin kuitenkin niin, että yksinkertaistettu käsitykseni oli oikea. Sanoin siihen lopuksi, että juuri tällaisen opetuksen sain kotona äidiltä ja isältä. Parthasarathy tokaisi siihen, että "then you have a great intellect". Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, koska olen ollut kovapäinen oppimaan.

Mutta Parthasarathy oli tietysti erittäin oikeassa monessa pointissaan ja nosti esille monia ihmiskuntaa, ehkä erityisesti länsimaista elämäntapaa, koskevaa ongelmaa: verenpaineen nousu, kuriton nuoriso, turhat kokoukset, ahneus, credit crunch jne. Hyvä johtaja on sellainen, joka toimii järkevästi, ei impulsiivisesti, asettaa päämäärän korkealle (itsekkyys aiheuttaa turhautumista) ja on valmis kulkemaan edellä, vaikka se toisi kärsimyksiä. "To strive, to struggle, not to succeed", on oltava valmis pyrkimään vaikeuksienkin kautta siihen, mikä on tärkeää, ajattelematta jatkuvasti tulosta. Siis Jeesus Kristus.

Tämän kaiken opin pikkupoikana äidiltä - ja jonkin verran myös isältä.

Seuraavaksi matka jatkuu Tuomiokirkon urkuvarttiin Alissan kanssa. Jos sinne tulee joku tuttu, menemme ehkä yhteiselle synttärilounaalle sen jälkeen.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Jeesuksen kanssa kulkiessa,
on usein ollut rukousaiheena masentumiset, ja se, kun ei tasapainoa ole tahtonut löytyä.

Pikkuhiljaa selvisi juuri tuo, ettei Jumalan Henki ole
tunteista kiinni! Kun tunteet puhuvat, niin j ä r k i on hyvin hiljaa.

Tunteitten armoilla eläminen
on surkea tila, vanhuudessakin,
koska sitä seuraa itsesääli ja masennus.

Mutta, kiitos Jumalalle, ei Taivas-Tie ole tunteilua ja niitten varassa kulkemista,
vaan määrätietoista
Luottamusta Jumalan Sanan ohjaukseen, jolla puntaroidaan
se omankin intellekti.

Rukoussiunauksin /Hr