torstaina, helmikuuta 05, 2009

Kaksi seminaaria

Maanantaina Diakonissalaitoksella uuden Vaeltaja-lehden kirjoittajaseminaari, tänään kirkkohallituksessa Katekumenaatti-neuvottelupäivä. Muutama meistä oli molemmissa. Mitä päivistä jäi käteen? Ehkä en osaa sitä tähän riittävästi kuvata, mutta laitan joitain hajahuomioita.

Myllykosken Matti alusti maanantaina aiheesta ykseys, jonka olemme alustavasti valinneet Vaeltajan seuraavan numeron teemaksi. (Numero "Nolla - ei mitään" ilmestynee pääsiäiseksi. Numero "Yksi - ykseys" tulee ehkä pyhäinpäivän tienoilla, jos kaikki menee hyvin.) Ykseys tuntui keskustelun perusteella yllättävän monitahoiselta ja ongelmalliseltakin aiheelta. On mielenkiintoista nähdä, mitä saamme siitä esiin artikkelien muodossa. Matti lähti oivaltavasti liikkeelle ykseydestä ateistien ja fundamentalistien projektina. Ateistit lähestyvät kaikkeutta luonnon ykseyden näkökulmasta; kaikki liittyy kaikkeen, eikä mitään muuta ole. Fundamentalistin ykseys perustuu vastaavasti ilmoitukseen. Tietysti ajatus jatkuu tästä luontevasti kysymykseen kirkon ykseydestä, vallan ykseysvaatimuksesta ja totuuden omistamisesta. Ykseys saa tätä kautta yksilöllisyyden arvomaailmasta katsottuna vähän ahdistavan sävyn. Ajatuksenkulku ei nähdäkseni johtunut Matin alustuksesta, vaan sitä seuranneesta keskustelusta, tai osasta sitä. Oikeastaan koko seminaaripäivää sävytti hieman epämääräinen - ja vähän yllättävä - tunnelma: "minä haluan tulla kuulluksi". Sanoja täynnä olevassa maailmassa on tärkeää päästä sanomaan sanansa. (Siksi kai minäkin jaksan kirjoittaa tätä blogia.) Ruotsalaisen Pilgrim-lehden synnyn taustalla on ollut käsitykseni mukaan hyvin erilainen kaipaus. On mielenkiintoista nähdä, pystymmekö tekemään julkaisusta samanaikaisesti raikkaan ja aidosti suomalaishenkisen.

Matti viittasi keskustelun kuluessa ranskalaiseen kirjailijaan François-René de Chateaubriandiin (1768-1848). Sattumoisin löysin Akateemisen kirja-alesta seuraavana päivänä Chateaubriandin suomennetun kertomuksen René (selityksin suom. Antti Nylén, Faros 2006). Kyseessä on oikeastaan vain luku laajemmasta teoksesta La Génie du Christianisme (Kristinuskon henki). Kertomuksessa René on elämään pettynyt nuorukainen, joka pakenee sisäisisä ristiriitojaan Louisianan metsiin ja siellä kertoo tarinansa intiaanivanhukselle ja jesuiittapapille. Lyhyt tarina viitoittaa eurooppalaisen romantiikan henkeä: tunteiden häilyvyyttä sekä kaipausta menetetyn ja häväistyn pyhyyden ilmapiiriin. Chateaubriand "halusi paljastaa tämän uuden paheen lajin [tunteiden häilyvyyden] ja kuvata niitä surullisia seurauksia, joita ylettömällä yksinäisyyteen kiintymisellä on". Kun ihminen ei enää kiinny mihinkään ulkoiseen, vaan etsii vastauksia vain itsestään ja sisältään, hän ajautuu lohduttomuuteen. Nylén kirjoittaa: "Chateaubriandin viesti on siis sama, jota modernilla ajalla on sukupolvi sukupolvelta toisteltu; nuoriso on ollut levotonta, tyytymätöntä ja onnetonta nyt jo ainakin kahden vuosisadan ajan." Ehkä kuitenkin sillä varauksella, että tällainen sisäänpäinkääntynyt levottomuus on tullut vasta viime aikoina laajojen kansankerrosten saavutettavaksi. Sehän edellyttää tiettyä varallisuutta. Elämänahdistus on ylellisyystuote. Ja hengellinen etsintä on samanlaista turhaa häilymistä niin kauan, kuin etsijä haluaa pitää kiinni riippumattomuudestaan. Ehkä tässä on jokin selitys myös ykseys-ahdistukselle.

Jotain piti sanoa katekumenaatistakin, mutta se unohtui jo. Ainakin se on pitkä sana. Meillä otettiin Agricola-akatemiassa "katekumenaatin" tai "aikuisrippikoulun" sijaan käyttöön nimitys MATKALLA -  iltapäivä uskon perusteista. Seuraava tapaaminen on tämän viikon lauantaina eli 7.2. klo 14-17, paikkana Agricolan krypta. Tervetuloa sinne. Saa tulla ilmoittamatta. Aloitamme nyyttäriellä, joten tuo mukanasi joku herkku.

Lauantaina illalla Agricolassa starttaa Pyhä olohuone, joka on muutamien nuorten aikuisten viime keväänä esittämä idea tai haave. Hienoa nähdä, että haave on muuttumassa todellisuudeksi. Itse en pääse mukaan, koska olen vuorossa Tuomiokirkon iltakirkossa klo 18. Samoin sunnuntaina aamulla klo 10 Tuomiokirkossa on mulla saarna- ja liturgiavuoro. Silloin vietetään kynttilänpäivää (joka oikeasti oli jo maanantaina, mutta meidän kirkkokalenterissa on siirretty vietettäväksi seuraavana sunnuntaina). Yritän keksiä jotain valoisaa sanottavaa!

Sunnuntaihin kuuluu myös Karmel-yhdistyksen 60-vuotisjuhla Tuomiokirkossa klo 14. Luvassa on paljon puheita, israelilaistyyppistä musiikkia ja juhlakahvit Kryptassa. Näitä puheita ja alustuksia suunnitellessa on hyvä pitää mielessä, että töitä tekemällä pysyy ainakin pois pahanteosta.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mikä Vaeltaja-lehti? Onko aikaisempia numeroita jo ilmestynyt vai onko lehti jo tulossa. Saisimmeko lisää informaatiota.

Arto kirjoitti...

Vaeltaja on uusi, ruotsalaisen Pilgrimin esikuvan perusteella syntynyt (vai syntyvä?) hengellinen aikakauskirja. Numero nolla tulee ulos, jos Herra suo ja elämme, pääsiäisen aikaan. Tilauksen voi tehdä postikortilla (tässä vaiheessa ainoastaan näin) osoitteeseen Helsingin Diakonissalaitos, Alppikatu 2, 00530 Helsinki. Viestiksi kannatta kirjoittaa: "Tilaan Vaeltaja - hengellisen aikakauskirjan vuodeksi 2009 (2 numeroa) hintaan 28 euroa . Tahdon Vaeltajan samaan hintaan myös vuonna 2010." Jos haluat mainostaa lehteä lähiympäristössä, voin lähettää sulle tilauskortteja postissa. Pistä mulle s-postitse tai tekstarilla osoitteesi.