perjantaina, helmikuuta 27, 2009

Duhassa

Tulihan se lopulta. Räkätauti nimittäin. Siiri ja Saara oli oksensivat täällä limaa, kun me palattiin ruskettuneina Floridasta. Eikä mennyt kuin neljä päivää, niin ollaan itse samassa tilassa. Onneksi on to-pe vapaata, että saa rauhassa lepäillä. Huomenna on Tuomiokirkon iltakirkko klo 18, mihin mennessä pitää joko lisätä medikalisaatiota tai parantua. Ja sitten sunnuntaina klo 10 Tuomiokirkon saarna ja liturgia. Ja iltapäivällä kotikaste. Ainakaan siellä ei tekisi mieli enää aivastella.

Keskiviikkoilta Kryptassa herättin monenlaisia ajatuksia. Teemana oli "Haluan herättää aamuruskon - Kristittynä yhteiskunnassa" ja ohjelmassa mun johdanto, Leppilammen Jukan musisointia ja puhe, lopuksi psalmikävely. Väkeä oli paikalla erittäin ilahduttavasti, ehkä kuutisenkymmentä. Juteltiin illan annista Jukan kanssa vielä torstaina. On sellainen tunnelma, että kysymys kulttuurista, yhteiskunnasta ja rukouksesta tulee viikko viikolta tärkeämmäksi. Kryptan illoista voi tulla muutoksen kanava. Monien elämässä on vaihe, jossa seurakunnan merkitys kristillisenä yhteisönä on noussut tärkeäksi kysymykseksi. Katsotaan, mitä seuraa.

Ensi viikolla alkaa kolmen keskiviikon sarja Raamattu nyt. Olen valinnut käsiteltäväksi kolme kriittistä raamattukysymystä: 4.3. Voitaisko Vanhan testamentin verinen heimojumala jo unohtaa?, 11.3. Saako Paavalista salonkikelpoisen? ja 18.3. Helvetti, ei nyt? Mulla ei ole maaliskuussa yhtään saarnavuoroa Tuomiokirkossa, joten paikkaan tätä vajetta näillä illoilla. Onneksi Antti Mustakallio tulee avuksi Paavali-iltaan 11.3. :-)


Ei kommentteja: