perjantaina, marraskuuta 21, 2008

Päivän radioblogi

RadioDeitä varten kirjoitettu ja luettu blogi on aina jotenkin erilainen kuin ne, mitä kirjoitan tänne. Luettu blogi ei jää arkistoon. Kuulija ei voi selailla aikaisempia tekstejä. Kuultu ei liity siihen, mitä on viimeksi kirjoittanut, vaan siihen, mitä kanavalla viimeksi puhuttiin jne. Julkaisen nyt kuitenkin RadioDein päivän blogin 21.11. kokeeksi myös täällä.

 

”Autuaita ovat hiljaiset.” Jeesus sanoi elämänsä aikana joitain tosi hankalia asioita. Tämä on mun mielestä yksi niistä. Nykykäännöksessä sanotaan: ”Autuaita ovat kärsivälliset”. Sitä Jeesuksen sana tietysti juuri tarkoittaa. Hiljaiset ja kärsivälliset ovat niitä, jotka tulevat viimeisinä jonossa ja joiden yli puhutaan. Ajatellaan nyt vaikka liikennettä, joka on oivallinen kuva elämästä yleensä.

Olen puhunut tästä aikaisemminkin, koska ajan itse autoa ja kannatan autoilua ja siihen liittyvän teknologian kehittämistä. Liikenteessä äänekkäitä on ne, joilla on paljon massaa ja nopeutta. Hiljaisia on ne, joilla on vähän massaa ja vähän nopeutta, siis jalankulkijat, erityisesti pienet lapset ja vanhukset.  Mitä autuasta on kökötellä kadun laidassa ja odottaa, että autovirta lakkaa tai että kohdalle tulee se autoilija, joka noudattaa tieliikennelakia ja päästää koululaisen ylittämään suojatien turvallisesti? Juuri tänään olin tilanteessa, jossa pysähdyin suojatien kohdalle päästääkseni jalankulkijan yli. Takaa tuli toinen auto, jolla oli niin kiire seuraaviin liikennevaloihin, että päätti ohitti minut ja pysähtymättä kaahasi suojatien yli. Onneksi jalankulkijalla oli kärsivällisyyttä. Muuten hän olisi liiskautunut konepellille.

Sama ilmiö on tullut eteen joissain tilanteissa, joissa sana on vapaa. Äänekkäimmät ja pisimmät puheenvuorot sisältävät usein eniten vaaratekijöitä. Niillä pyritään hallitsemaan tilanteita, pitämään muut vaiti, määrittelemään tilanne omasta näkökulmasta, ohjaamaan päätöksentekoa. Samaan aikaan ringissä istuu ihmisiä, joilla olisi sanottavaa, mutta jotka ovat hiljaa. He ovat kärsivällisiä. Heillä on aikaa odottaa. He eivät yritä taivuttaa toisia puolelleen.

Olen itse äänekäs, puhetaitoinen, mulla on massaa ja nopeutta. Joskus ihmettelen, miksi ihmiset eivät sano mitään. Miksi he eivät reagoi ja anna äänensä kuulua? Kunnes muistan, että autuaita ovat hiljaiset ja kärsivälliset. He perivät maan. Kun aika koittaa, tulee heidän vuoronsa. Ja he ovat valmiita. Koska eivät yrittäneet hallita muita ennen kuin olivat oppineet hallitsemaan itseään.

Ja tämä toimii myös liikenteessä.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hei Arto

Ihmisellä on yksi suu ja kaksi korvaa, joita pitäisi käyttää samassa suhteessa. Tuon yritän muistaa aina kohtaamisissa, mutta on se joskus niin vaikeeta, vaikka sitä on viisi vuotta opiskellut ja elämänkoulussa vielä enemmän.

-miina-