torstaina, kesäkuuta 12, 2008

Ei mitään

"Köyhällä sitä on. Rikas sitä tarvitsee. Jos sitä syö, kuolee. Mitä se on?" (Luxorilaisen taksikuskin arvoitus)

Ei mitään tarkoittaa vähän eri asioita riippuen siitä, kuka sanoo. Matemaatikon ja fyysikon ei mitään saattaa olla erilainen kuin köyhän tai yksinäisen ei mitään. En ole tehnyt kattavaa tutkimusta aiheesta, mutta sormituntumalla ajattelen, että Raamatun puhe tyhjyydestä ja ei-mistään asettuu absoluuttisen ja suhteellisen välimaastoon.

Kun Jumala loi taivaan ja maan, maa oli autio ja tyhjä. Kaikki näkyvä sai siis alkunsa ei mistään. Pimeys peitti syvyydet, joten myös pimeys on yksi tapa kuvata ei mitään. Ennen maailman luomista tosin oli jo jotain, nimittäin Sana, jonka kautta kaikki on luotu. Mutta maailman näkökulmasta Sana on ei mitään.

Paavalin mukaan "Jumala valitsi sen, mikä ei ole yhtään mitään, tehdäkseen tyhjäksi sen, mikä on jotakin" (1. Kor. 1:28). Erikoisesti sanottu. Liitän sen mielessäni niihin lukuisiin tapauksiin Raamatun pelastushistoriassa, joissa Jumala valitsee pienemmän, heikomman ja nuoremman vahvan, suuren ja arvoasteikossa ylemmän sijaan.

Kutsu Jumalan valtakuntaan on helppo ottaa vastaan, kun on köyhä, jolla ei ole mitään. Aina, kun ihmisestä tulee suuri, merkittävä ja arvokas, portti Jumalan valtakuntaan käy ahtaaksi. Rikkaalta puuttuu ei-mitään, mutta hän myös tarvitsee ei-mitään. Jumala antaa itsensä, joka on maailman silmissä yhtä kuin ei-mitään, tarjotakseen rikkaalle sen, mitä tämä tarvitsee. Ei mistään Jumala luo uuden elämän. Kristuksen ruumis ja veri ovat ei-mitään, joka on tullut meille viisaudeksi, vanhurskaudeksi, pyhitykseksi ja lunastukseksi.

Emme siis tarvitse mitään. Tarvitsemme vain sen, mikä on ei mitään.

Ei kommentteja: