keskiviikkona, maaliskuuta 07, 2007

Raporttia ja poliittista tunnustelua

Kryptassa oli taas hyvä ilta. Tällä kertaa puhuttiin hyvästä hautauksesta ja siihen liittyvistä järjestelyistä. Paikalla Monosen hautaustoimistosta Ulla Strandberg ja Rami Lamminen sekä meidän kirkosta ylivahtimestari Petri Oittinen. Monoselta oli paikalla myös täyskokoinen arkku liinavaatteineen ja uurna. Arkku oli kansi auki keskellä Kryptan lattiaa koko tilaisuuden ajan. Sellainen tunnelma taas tuli, että kuolemasta pitää ja kannattaa puhua.

Helsingissä näyttää vakiintuneen - erinäisistä syistä johtuen - sellainen tilanne, että sairaalat siirtää vainajan kaksi tuntia kuolemasta kylmähuoneeseen, joka usein on hyvin ahdas ja vaatimaton tila. Kotona kuolleet siirretään myös aika nopeasti ruumiinavaukseen. Sieltä ruumiin hakee hautaustoimisto, joka pukee sen ja toimittaa kappelin kylmiöön. Hautaukset toivotaan hyvin usein lauantaiksi, jolloin vapaata kappeliaikaa joudutaan odottamaan pari-kolme viikkoa. Lauantait on hautausmailla kiireistä aikaa, joten siellä ei ilman ajoissa sopimista voida enää järjestää vainajan näyttöä. Eikä monet tietenkään enää edes halua nähdä kolme viikkoa kuolleena ollutta vainajaa. Käytännössä siis jos omaiset ei ehdi kahdessa tunnissa paikalle, vainajaa ei pääse katsomaan kuin erikseen pyydettäessä. Aika usein ilmeisesti on niin, että lähiomaiset edes eivät ollenkaan näe vainajaa. Se tuntuu tosi oudolta. Heillä on siis vain hoitavan lääkärin todistus siitä, että tämä on kuollut ja hautaustoimiston vakuutus siitä, että ruumis on oikeasti arkussa. Toivottavasti illan perusteella mahdollisimman moni ainakin vakuuttui siitä, että vainajaa kannattaa ja oikeastaan pitää käydä katsomassa, jos se on mahdollista. Ja mahdollisimman pian.

----------------------

Sitten politiikkaan - tai oikeastaan vaaleihin. Mietin kovasti kuukausi sitten, mitä teen, kun neljä eri ystävää pyysi mukaan vaalityöhön. Olin itse valtuustovaalissa ehdokkaana vuonna 1996 ja tiedän, millaista on haalia kannatusta. Omaan kokemukseen perustuen päätin, että hyvää ystävää autetaan niin paljon, kuin se on mahdollista. Kun on useampia hyviä ystäviä yrittämässä samaan paikkaan, voin tietysti äänestää itse vain yhtä. Mutta hyvän ja rehellisen todistuksen voin antaa kaikista. Olen siis antanut kahdelle läheisimmälle ehdokasystävälle oman todistukseni vapaasti käytettäväksi. Pidän sitä aika hyvänä ja kestävänä ratkaisuna.

Näin ohimennen maanantaina Laaksosen Petriä, joka oli ilmeisesti Sana-lehdestä bongannut suositukseni, jonka olen antanut Esa Erävalolle. Itse en ole kyseistä ilmoitusta vielä nähnyt. Tunnen Esan kohta parinkymmenen vuoden takaa, joten oli itsestään selvää, että tuen häntä. Esa on fiksu ja aito ihminen, jonka kanssa on jaettu iloja ja suruja pohjia myöten. Esa tuo politiikkaan älyä ja vakaumusta.

Moni tietysti tietää, että tykkään älyttömästi yhteistyöstä Valtosen Ollin kanssa. Ja pidän Ollin mahdollisuuksia tulla valituksi todella hyvinä. Jos ja kun Olli pääsee eduskuntaan, siellä alkaa uusi aikakausi monessa asiassa. Olli on visionääri, innostaja, rohkaisija, kykyjenetsijä ja -löytäjä, yhdessätekijä ja paljon muuta.

Sitten on vielä Heickellin Ingrid eli Inni, joka oli Tiinan luokkakaveri Sibelius-lukiossa silloin, kun seurusteltiin. Innin kotisivut ei näytä vielä olevan käytössä, joten linkki on puolueen sivulle. Just eilen tavattiin Kaisaniemen koulun konsertissa ja Inni sanoi yrittävänsä vihdoin ehtiä vastaamaan ainakin vaalikoneisiin. (Pidä kiirettä, Inni, ennakkoäänestys on alkanut jo vilkkaana!) Inni on pitkän linjan paljasjalkainen Katajanokka-aktiivi ja sitä kautta kokenut kunnallispolitiikassa. Suoraselkäinen, ihastuttava ja osaava nainen.

Listoilla on muitakin ystäviä, myös sellaisia, jotka ovat pyytäneet mun lausuntoa kampanjaansa. Sitä en aio julkisesti kertoa, ketä itse äänestän. Sen voin kertoa julkisesti, että en ole kaikista poliittisista näkemyksistä 100% samaa mieltä sen enempää Esan, Ollin kuin kenenkään muunkan tuntemani ehdokkaan kanssa. Ainakaan vaalikoneiden mukaan. Voisin arpoa oman ääneni sen perusteella, mille ryhmälle se menee tai millainen mahdollisuus omalla ehdokkalla on. Luulen kuitenkin, että lopulta joudun päättämään sydämellä.

Tässä on siis pari takuuhyvää vaihtoehto, jos asut Helsingissä, eikä sulla vielä ole omaa ehdokasta!

Ei kommentteja: