torstaina, joulukuuta 07, 2006

Paavillista diplomatiaa




Paavi puhuu keskiviikkoisin kansalle nk. audienssissa, joka on usein tyyliltään katekismusopetusta, mutta sisältää myös kannanottoja ajankohtaisiin asioihin. Oheinen kuva on kuitenkin sunnuntain Angeluksesta. Paavi on se pieni valkoinen hahmo ylhäällä ikkunassa.




Benediktus XVI:n eilistä puhetta on kommentoitu lehdistössä. Puhe löytyy tietysti kokonaisuudessaan Vatikaanin sivuilta.) Päivälehti Il Messaggero nosti kokosivun artikkelikokonaisuudessa erityisesti esiin kolme ajatusta:

Yhteinen Jumala
”Pysähdyin muutamaksi hetkeksi mietiskelemään tuossa rukouksen paikassa ja käännyin taivaan ja maan ainoan Herran puoleen.”

Katolilaisille/kristityille
”Toivon rohkeaa evankelioivaa toimintaa herättämään uudelleen katolilaiset yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.”

Turkki
”Että Turkki voisi olla silta lännen ja idän välillä ja että valtio takaisi kansalaisille toimivan uskonnonvapauden.”

Sama lehti haastatteli piispa Vincenzo Pagliaa. Paglia on noussut merkittävään asemaan Vatikaanin uskontojenvälisen dialogin komission puheenjohtajana. Hän toimii Ternin piispana ja Sant’ Egidion yhteisön kirkollisena yhteyshenkilönä. (Tai en tiedä, mikä nimitys olisi oikea. Yhteisöhän toimii maallikkoliikkeenä, jonka perustaja ja johtohahmo on professori Andrea Riccardi. Alusta alkaen yhteisö on kuitenkin halunnut olla kiinteä osa Rooman kirkkoa, ja sillä on kirkon virallisesti tunnustaman maallikkoliikkeen asema. Yhteisön kotipaikka on Rooma ja sen oma piispa on siten Rooman piispa eli paavi. Piispa Paglia toimii siis yhteisön suuntaan paavin edustajana.) Paglian hartauskirja "Jumalan sana vuoden jokaiselle päivälle" on näkyvästi esillä kirjakaupossa – tosin oheisessa kuvassa alahyllyssä heti Maon veriteoista kertovan kirjan alapuolella.

Olen tavannut henkilökohtaisesti Paglian kolme vuotta sitten Sant’ Egidion yhteisön pappien ja piispojen konferenssissa täällä Roomassa, ja eilen näin hänet vilaukselta ennen yhteisön iltarukousta. Il Messaggeron haastattelussa näkyy hyvin katolilainen diplomatia. Paavin erehtymättömyydestä ja johdonmukaisuudesta pidetään kiinni ja pienille yksityiskohdille (rukoilivatko paavi ja mufti ”yhdessä” vai ”vierekkäin”) annetaan suuri teologinen merkitys. Kun katsoo tämän diplomaattisen hiustenhalkomisen taakse, taustalla näkyy kuitenkin vakava sitoutuminen islamin kohtaamiseen aidosti kristillisestä vakaumuksesta käsin. Paavi ei ole siinä kohtaamisessa yksityishenkilö Ratzinger, vaan käyttää koko katolisen kirkon ja kristikunnan ääntä.

Paglia: ”Paavin ele Sinisessä moskeijassa avaa uuden horisontin uskontojen väliselle dialogille. Se osoittaa, että rukous on eri uskontojen seuraajille etuoikeutettu kohtaamisen väylä. Askel eteenpäin Assisin hengessä.” (Assisin henki viittaa Johannes Paavali II:n vuonna 1986 Assisissa aloittamaan Rauhan rukoukseen, jonka 20-vuotisjuhlasta tämän vuoden lokakuussa mainitsin aiemmin. Tietysti Assisi viittaa aina myös Fransiskus Assisilaiseen, jonka henkistä perintöä yhteisö ja koko kirkko haluaa vaalia.) ”Ensimmäistä kertaa paavi nyt kääntyi Jumalan puoleen moskeijassa. Edes Johannes Paavali II ei tehnyt sitä Damaskon moskeijassa.”

Il Messaggero: Eikä tämä ollut vastoin sitä, mitä hän viimeksi sanoi Assisissa [paavin kirje rauhan rukoukselle lokakuussa 2006], että pitää välttää sekaannusta?
Paglia: ”Ehdottomasti ei. Tässä ei ole mitään ristiriitaa, ei myöskään myönnytystä relativismin tai sekaannuksen suuntaan. - - Paavi oli kääntyneenä itään päin, hän rukoili muftin vierellä, ei yhdessä hänen kanssaan, eikä samalla tavalla. Mutta vierekkäin oleminen edustaa sitä, miten eriuskoiset voivat olla yksi toisensa vierellä rukouksessa, joka on uskonnon puhtain ilmaisumuoto, ja voivat yhdessä uudistaa veljeyden, rauhan ja anteeksiannon. Nuo muutamat minuutit ovat uskontojen välisen konfliktin tappio. - - Tämä ele merkitsee sitä, että uskontojen välistä ymmärrystä ei voida saavuttaa ilman nöyrtymistä Jumalan edessä.”

Il Messaggero: Onko Benediktus muuttanut näkemystään Regensburgin jälkeen?
Paglia: ”En sanoisi niin. Saksalaisessa yliopistossa pidettyyn puheeseen nähden hän meni nyt perusteisiin. Pitäytyen samaan johtoajatukseen hän laskeutui syvälle. Mutta muuttamatta näkemystään. Tällä matkalla kaikki hänen aikaisemmin sanomansa saivat selkeän selityksen.”


- -


Kävin pistäytymässä Gregoriaanisessa yliopistossa, jossa on muun muassa erinomainen teologinen kirjakauppa. Onnistuin kuitenkin välttämään kiusauksen ostaa paljon isoja kirjoja. Sen sijaan ostin vain kaksi pientä katolisen kirkon hetkipavelukäytäntöä selittävää opusta. Hetkipalveluksissa on viimeistään 300-luvulta lähtien luettu säännöllisesti psalmeja, joten aihe liittyy psalmikirjaan, jota kirjoitan. Oheisessa kuvassa Pontificia Universitas Gregoriana ja lauma pappeja välitunnin tupakkatauolla.

Ei kommentteja: