torstaina, toukokuuta 04, 2006

Senaatintorin Wappupuhe 1.5.

Kristus on ylösnoussut! Totisesti ylösnoussut!

Kristikunta elää pääsiäisaikaa, siis ylösnousemuksen juhlaa, joka alkaa pääsiäisaamusta ja jatkuu 50 päivää aina helluntaihin saakka. Keskelle pääsiäisaikaa sijoittuu työväen ja opiskelijoiden - tai oikeastaan koko kansan - vappu. Suomalaiset juhlivat kevään tuloa, roudan sulamista, auringon valon voittoa, nuoruutta ja vapautta, oikeastaan kaikkia niitä asioita, joilla on vanhastaan kuvattu ylösnousemuksen sanomaa. Ja vappu kuuluu kaikille, aivan kuten sanoma ylösnousemuksesta kuuluu kaikille.

Mutta onko sanomalla ylösnousemuksesta tilaa suomalaisessa todellisuudessa? Pitäisikö vappua saada viettää ilman kristillisyyttä? Pitäisikö koulun kevätjuhlaa saada viettää ilman suvivirttä? Pitäisikö joulua saada viettää ilman seimen lasta ja pääsiäistä ilman ylösnousemusta? Häiriintyykö lapsen kehitys, jos hän joutuu seuraamaan kristillistä uskonnonharjoitusta? Maassamme on merkittäviä tahoja, joiden tavoitteena on ajaa kristillinen kirkko nurkkaan, tehdä siitä marginaalinen ilmiö ja poistaa risti Suomen lipusta. Heidän näkemyksensä mukaan kristillisyys edustaa kaikkea takapajuista: taikauskoa, fanaattista fundamentalismia, taantumusta.

Tilanne ei ole uusi. Ensimmäisten vuosisatojen kristittyjä syytettiin milloin mistäkin. He olivat ateisteja, koska eivät suostuneet uhraamaan imperiumin jumalille. Heitä syytettiin ihmisuhreista, koska he kokoontuivat keskenään murtamaan leipää. Heitä pidettiin yhteiskunnan vihollisina, koska he asettivat Jumalan tottelemisen keisaria tärkeämmäksi.

Sen tähden tätäkään tuhansien perheiden kristillistä vapputapahtumaa tuskin uutisoidaan. Se haluttaisiin, jos suinkin mahdollista, vaieta kuoliaaksi. Jeesus halutaan pitää haudassa ja haudan ympärille asetetaan vartijoiksi lauma poliitikkoja, lehtikustantajia ja älymystön edustajia.

Mutta nämä yhteiskunnalliset voimat eivät voisi olla enemmän väärässä. He arvioivat väärin rukoilevan kirkon voiman. Kristillinen usko ylösnousemuksen voimaan ei ole taikauskoa, vaan se on uskoa, joka pelastaa ja nostaa ihmisiä tänäkin päivänä. Kristillinen usko ylösnousemuksen voimaan ei ole fanaattista fundamentalismia, vaan vakaumuksen syvällisyyttä, joka edistää ihmisten välistä kunnioitusta. Kristillinen usko ylösnousemuksen voimaan ei ole taantumusta, vaan toivoa, joka luo edellytykset kaikelle hyvälle edistykselle. Kristillinen usko ei ole kiviriippa ja musta läikkä Suomen kansan historiassa, vaan elävä todellisuus jokaiselle sukupolvelle.

Hyvät ystävät. Vappupuheessa pitää olla selvä ajatus. Se on tämä: Suomalainen yhteiskunta olisi hukassa ilman sanomaa ylösnousseesta Kristuksesta. Se olisi hukassa ilman rukoilevia kristittyjä, jotka kulkevat Hyvän Paimenen ohjauksessa. Mutta nuoriso saa juhlia vappua rauhassa, jos maassa vallitsee Jumalan ja toisten ihmisten kunnioitus. Juhlitaan siis tätä päivää Hyvän Paimenen, ylösnousseen Jeesuksen, voiton päivänä, niin olemme rakentamassa Suomea, jossa saadaan viettää vielä monta iloista ja vapaata vappujuhlaa.

Haluan siunata teidät Hyvän Paimenen siunauksella heprealaiskirjeen sanoin:
Rauhan Jumala, joka ikuisen liiton uhriveren tähden on nostanut kuolleista lampaiden suuren Paimenen, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen, varustakoon teidät hyvillä lahjoillaan, niin että voitte täyttää hänen tahtonsa. Sen, mikä on hänelle mieleen, hän itse tehköön meissä, hän ja Jeesus Kristus. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.

Kristus on totisesti ylösnoussut!

Ei kommentteja: